Ässistä lähtenyt ja Ilveksessä pitkään pelannut Masi Marjamäki oli vammoista kuntoutumisen vuoksi sivussa lähes kaksi kokonaista kautta, mutta palasi kaukaloihin syksyllä 2015 – nyt Tapparan paidassa. Hän teki runkosarjassa neljä maalia, mutta säästi tärkeimmän osumansa finaaleihin. Hakametsässä pelatussa kuudennessa finaalipelissä hän laukoi jatkoerässä ratkaisumaalin 2-1 aikaan 65:39 ja siirsi kauden viimeisen ottelun taas Ouluun.

Kaudella 2014-15 pelattiin ensimmäistä kertaa Champions Hockey Leagueta, joka tuli Nordic Trophyn ja European Trophyn tilalle entistä laajempana eurooppalaisena pääsarjana ja nyt vielä kaikkien liittojen ja liigojen hyväksymänä. Tappara oli mukana perustajajäsenenä, vaikka toki olisi päässyt sisään myös edelliskauden menestyksensä perusteella. Tappara eteni alkulohkonsa voittajana jatkoon, mutta putosi ensimmäisellä playoff-kierroksella ruotsalaiselle Frölunda Indiansille.

Kuvassa oleva puolustaja David Kolomatis oli Tapparan paras pistemies CHL-peleissä. Hän teki kahdeksassa ottelussa pisteet 4+4. Liigassa yhdysvaltalaispakilla ei mennyt yhtä hyvin. Kolomatis teki kauden aikana vain yhden maalin (syötti 11) ja istui puoli kautta lähinnä varamiehenä katsomossa.

Tšekkiläinen maalivahti Dominik Hrachovina muutti Suomeen pelaamaan jo viisitoistavuotiaana saapuen yhden Turun-vuoden jälkeen Tapparan organisaatioon kaudeksi 2010-11. Kausilla 2012-13 ja 2013-14 hän oli mukana Liigan kakkosvahtina useaan kertaan, ja pelaamisdebyyttikin tuli viimein syksyllä 2014. Kuvassa Hrachovina valmistautuu juuri hyppäämään kaukaloon Juha Metsolan tilalle Hakametsässä 21.11. pelatun KalPa-ottelun kolmannessa erässä tilanteen ollessa jo 2-6. Lopulta ”Domi” pääsi Liiga-kauden aikana toisenkin kerran vaihdosta sisään ja myös pelaamaan yhden pelin alusta loppuun. Champions Hockey Leaguessa kokonaisia otteluita kertyi kaksi.

Kaudella 2014-15 Tapparassa nähtiin ensimmäiset pelaajat Ranskasta ja Norjasta. Kuvassa ranskalainen Teddy Da Costa, joka vietti syksyn kirvesrinnoissa vähällä peliajalla, teki yhden maalin Ilveksen verkkoon ja siirtyi lopulta loppukaudeksi Pelicansiin.

Syksyllä 2014 Tapparan peli ei kulkenut, maalinteko tökki pahasti ja tappioita tuli. Silloin istuttiin usein myös joukkuepalavereissa pohtimassa parannuskeinoja. Lopulta ne löytyivätkin.

Juha Metsola oli kauden 2014-15 Liigan paras pelaaja, vaikka häntä ei juuri sillä palkinnolla palkittukaan. Sen sijaan Metsola palkittiin vuoden parhaana maalivahtina Urpo Ylönen -palkinnolla ja hänet nimettiin myös Liigan All Stars -kentälliseen, johon Tapparasta pääsi myös Olli Palola.

Patrik Laine liittyi harvinaiseen joukkoon muun muassa Pasi Petriläisen ja Aleksander Barkov nuoremman kanssa nousemalla Liigan edustusmiehistöön jo 16-vuotiaana. Ensimmäisellä miesten kaudellaan hän tosin pelasi lähinnä Mestiksessä, mutta pääsi kuudesti myös Liiga-kokoonpanoon ja ansaitsi ensimmäisen tehopisteensäkin syöttämällä Atte Mäkisen maalin Ässiä vastaan. Champions Hockey Leaguessa Laine pääsi heiluttamaan verkkoakin, kun hän iski kuvan osoittamalla tavalla avausmaalin HC Třinecin verkkoon Hakametsässä lokakuussa 2014.

NHL-kauden 2020-21 alkua siirrettiin niin pitkälle, että moni NHL-sopimuksellinen pelaaja aloitti kautensa Euroopassa. Tapparasta Pohjois-Amerikkaan lähtenyt Joona Luoto olisi halunnut pelata kirvesrinnoissa, mutta Tapparan strategiaan NHL-lainapelaajat eivät tällä kertaa kuuluneet. Niinpä Luoto pelasi syksyllä HIFK:n paidassa 19 peliä ja teki niissä pisteet 5+4. Kahdessa ottelussa Tapparaa vastaan ei tullut pisteitä, mutta pieni nokkapokka Ben Bloodin kanssa sentään syntyi.

Olli Palola teki 2010-luvun puolivälissä tempun, johon kukaan muu ei ollut pystynyt koko Liigan 40-vuotisen historian aikana. Hän voitti sarjan maalikuninkuuden kahtena vuonna peräkkäin. Kaudella 2013-14 Palola iski 27 maalia – tehtyään koko aiemmalla Liiga-urallaan ennen sitä 14 maalia – ja todisti seuraavalla kaudella 2014-15, ettei ollut mikään yhden kauden ihme, tykittämällä vielä kaksi maalia enemmän. Hän oli myös kevään 2015 pudotuspelien paras maalintekijä 11 osumalla.

Aleksi Elorinne yritti saada jalansijaa Tapparan edustusmiehistössä vuosina 2010-12, mutta loukkaantumiset jarruttivat menoa. Hän pelasi välissä kaksi kautta Mestistä ja palasi kirvesrintoihin try-outille kesällä 2014. Hän myös otti vakiopaikan pelaavasta pakkikuusikosta, ja vaikka hän ei pisteillä mässäillytkään (runkosarjassa 50 peliä 1+2, playoffeissa 20 peliä 0+4), niin suoritus oli suorastaan uskomaton, kun hän noiden 70 ottelun aikana oli vain kahdeksan kertaa jäällä vastustajan tehdessä maalin! Elorinne ei väistynyt myöskään hanskahommista, vaan matsasi TPS:n Steven Seigon kanssa tammikuussa Hakametsässä.