
Yksi eniten liigaotteluita pelanneista Tappara-vahdeista on Jari Halme, joka vahti kirvesrintojen verkkoa 11 kauden ajan vuosien 1984 ja 1995 välillä. Mainettaan parempi maalivahti. Kuvassa ”Hilppa” tositoimissa 90-luvun puolivälin kieppeissä.

Yksi eniten liigaotteluita pelanneista Tappara-vahdeista on Jari Halme, joka vahti kirvesrintojen verkkoa 11 kauden ajan vuosien 1984 ja 1995 välillä. Mainettaan parempi maalivahti. Kuvassa ”Hilppa” tositoimissa 90-luvun puolivälin kieppeissä.

Ekku Lehtonen oli 80-luvun ja 90-luvun alun vaarallisimpia hyökkääjiä koko SM-liigassa. Varsinkin HIFK:ta Lehtonen tuntui tykkäävän kurittaa oikein tosissaan. Punapaitaiset helsinkiläisetkin ovat ilmeisen tietoisia tästä seikasta, sillä Darren Boyko (10), Simo Saarinen ja Kai Rautio (29) tuntuvat ottavan Ekun vartioinnin varsin tosissaan! Kuva on kaudelta 1990-91.

Janne Ojanenko aina Tapparassa numero 8? Ei sentään, sillä kaudella 1990-91 Janne palasi New Jerseystä Tapparaan niin naftisti kauden kynnyksellä, että kasipaita oli jo varattu. Sitä kantoi silloin kolmatta kauttaan Mika Välilä, joka oli saanut numeron Ojasen lähdettyä ensimmäiseen NHL-yritykseensä. Kuten kuvasta näkyy, Janne valitsi korvaavaksi pelinumerokseen 33. Sillä numerolla on huikean uran huikeasta pistesaaliista syntynyt 14 maalia ja 33 syöttöä.
Per Löfström oli yksi osa Tapparan kauden 1999-2000 ulkomaalaisviisikosta, joka oli luultavasti paras, mitä seurassa on koskaan ollut. Syksyllä Drahomír Kadlecin korvanneen Löfströmin lisäksi ulkomaalaisvahvistuksia sillä kaudella olivat puolustaja Josef Boumedienne, hyökkääjät Aleksander Barkov ja Roman Meluzín, sekä epäonnistuneen Scott Baileyn tilalle maalivahdiksi tullut Jason Muzzatti.
Löfström teki kauden aikana runkosarjassa tehot 11+11. MTV3 palkitsi hänet myös syyskauden parhaana puolustajana ja hänen Ilvestä vastaan tekemän komean maalin syksyn hienoimpana osumana.


Miska Kangasniemi puolusti Tapparassa kuuden kauden ajan 1998-2004 ennen kuin palasi Ruotsin kautta takaisin lähtöseuraansa JYPiin – mutta palasi vielä myöhemmin takaisin Tapparaankin! Kangasniemi oli Tappara-pakistossa tärkeä fyysinen palanen 2000-luvun alun mitaliputkessa ja 2003 mestaruudessa, mutta pistenikkarina häntä ei koskaan tunnettu. Siitä huolimatta syksyllä 1999 hän piti hetken päässään jopa kultakypärää joukkueen parhaan pistemiehen merkkinä – koossa oli silloin tehot 1+1.
Ilpo Kauhanen nousi ykkösdivisioonan parhaasta maalivahdista Tapparan ykkösvahdiksi kaudella 1994-95. Viimeisimmät liigamatsinsa Ilpo pelasi neljä kautta myöhemmin, ja pelaajaura päättyi Saksassa. Yhteensä Tappara-paidassa kertyi playoffit mukaan luettuna lähes 200 matsia. Kauhasen henkilökohtainen huippuhetki osui loppukauteen 1995-96, jolloin hän piti maalinsa puhtaana yli kolmen kokonaisen ottelun ajan ja piti hetken aikaa hallussaan SM-liigan ennätystä.


Mikko Peltola nousi junioreista Tapparan liigarinkiin kaudella 1989-90. Marraskuun alussa 1989 hänet heitettiin kolmannessa erässä HPK:ta vastaan ensimmäistä kertaa peliin mukaan suoraan ykkösketjuun Ekku Lehtosen ja Timo Suden rinnalle. Hitaana hämäläisenä ”Stevellä” kesti aina kolmanteen vaihtoon saakka ennen kuin verkko heilahti Timo Lehkosen selän takana.
Viimeiseksi jääneen Tappara-kautensa 1993-94 playoffeissa Peltola oli hurjassa vireessä ja iski kolmosketjun raatajan paikaltaan viisi maalia kymmenessä ottelussa.

Huipputaitava tšekki Roman Meluzín oli kirvesrintojen hankinta kaudelle 1999-2000. ”Melu” pelasi huippukauden, teki runkosarjassa tehot 25+25=50, joten ei ollut ihmekään, että miehelle sorvattiin jatkosopimus jo kesken kauden. Se sen sijaan oli ihme, että keväällä heti kauden jälkeen sopimus purettiin. Ja toinen ihme oli se, että Meluzín palasi kuitenkin vielä Tapparaan kesken kauden pari vuotta myöhemmin kaudella 2001-02.
Kaudella 1997-98 Tapparassa pyöri ja kieputti joukkueen ensimmäinen latvialaisvahvistus Aleksanders Kerčs. Latvialaisen kuviot vaikuttivat yleensä kaikkea muuta kuin pelisysteemin mukaisilta, mutta kukaan ei voi kieltää, etteivätkö ne harhauttelut olisi olleet viihdyttäviä. Kerčs teki hyvät tehotkin, 14+17 pelaamissaan 46 ottelussa, mutta kausi jäi miehen ainoaksi Suomessa. Vielä pitkään seuraavina vuosina hänen menoaan saattoi kuitenkin seurata keväisin MM-kisoissa Latvian paidassa.

Kanadalainen David Reierson kuuluu tapparalaiseen knoppitietoon sillä lailla, että hän on ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut joukkueessa enemmän kuin yhden kauden. Dave tuli Tapparaan kesken kauden 1989-90, teki peruspakille hyvät tehot 7+5=12 ja jatkoi mielellään Tampereella toisenkin kauden, kun mahdollisuutta tarjottiin. Seuraavalla kaudella syntyi vain yksi maali kahdeksan syöttöpinnan lisäksi. Tapparan jälkeen jo aiemmin Sveitsin liigan nähnyt Reierson pelasi vielä useamman kauden niin Ranskassa kuin Saksassakin.
