Mestaruusmaali

Valokuva: Tappara

Kuva noin kolme sekuntia sen jälkeen, kun Marcus Davidssonin laukoma kiekko upposi Pelicansin verkkoon vuoden 2023 viidennen finaalin ensimmäisessä jatkoerässä. Kyllä maistuu!

Kaverikuva

Valokuva: Tappara

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tapparalaisia suurnimiä olivat mm. Petri Kontiola ja Jori Lehterä, jotka kirvesrinnoissa nuorina miehinä pelatessaan voittivat piste- ja syöttöpörssejä, mutta varsin vähän mitaleita. Kontiola lähti Tapparasta maailmalle 2007 ja Lehterä 2010 ja pelasivat ulkomailla kovat urat. Kumpaakin odotettiin ja toivottiin joskus palaavaksi takaisin Tapparaankin.

Lehterän paluu nähtiin kaudeksi 2022-23, jolloin hän henkilökohtaisten meriittien lisäksi voitti viimein myös ensimmäiset seurajoukkuemestaruutensakin. Kontiolaa Tapparassa ei koskaan enää nähty, vaikka huhuja ja keskusteluja riitti. Kontiola ”joutui” lopettamaan uransa Ilves-paidassa keväällä 2023.
___

Muutos 18.10.2023: Jääkiekkomaailma on nopea. Kontiola ehti olla eläkkeellä puolisen vuotta, kunnes lokakuun puolivälissä 2023 julkistettiin jymyuutinen: Konna Kontiola palaa liigakaukaloihin – ja nyt Tapparan paidassa. Kaverikuvan Lehterä puolestaan oli siinä vaiheessa siirtynyt HIFK:hon ihan normaalissa siirtoprosessissa.

Ruotsalaisveljekset

Vuoden 2022 lähestyessä loppuaan Tappara oli otteluruuhkassa ja samaan aikaan ruuhkaa oli myös joukkueen sairastuvalla. Joulun alla julkaistiin uutinen, että joukkuetta vahvistetaan ruotsalaisilla veljeksillä, 25-vuotiaalla Jonathan Davidssonilla ja 24-vuotiaalla Marcus Davidssonilla.

Veljekset olivat pelanneet alkukauden Ruotsissa HV71:ssä tehden yhteensä vain viisi tehopistettä. He pukivat Tappara-paitaan ensimmäistä kertaa tapaninpäivänä ja ylittivät heti yhdessä pelissä Ruotsin-aikaisen yhteispistemääränsä, kun kumpikin saalisti 1+2. Loppukausikin sujui varsin hyvin.

Valokuva: Tappara

Kapteenin vaikea kausi

Tappara-kapteeni Otto Rauhalan kausi 2022-23 oli todellinen tuskien taival. Hän pääsi aloittamaan kautensa yli kuukautta muita myöhemmin toipuessaan edelliskauden jälkeisestä leikkauksesta. Vain viidentoista pelin jälkeen paikallisottelussa murtui nilkka. Kolmen kuukauden tauon jälkeen kapteeni pääsi takaisin kaukaloon maaliskuun alussa, mutta loukkaantui uudestaan heti paluuottelussaan! Hän ehti vielä takaisin peleihin kesken välieräsarjan ja pääsi lopulta kapteenin ominaisuudessa vastaanottamaan Kanada-maljankin.

Otteluita kaudella kertyi vain 16 runkosarjassa ja yhdeksän pudotuspeleissä. Finaaleissa Rauhala teki kaksi maalia, joista kuvassa syntyy komealla ohjauksella avausmaali toisessa finaalipelissä Lahdessa.

Valokuva: Tappara

Jatkoaikaratkaisija

Valokuva: Tappara

Kauden 2022-2023 viimeisen maalin teki Tapparan ruotsalaishyökkääjä Marcus Davidsson. Maali syntyi viidennessä finaaliottelussa kokonaisaikaan 68:57 ja se ratkaisi kirvesrinnoille Suomen mestaruuden.

Davidsson osui pudotuspeleissä toisenkin kerran jatkoerässä, kun hän ratkaisi kolmannen neljännesfinaalipelin KooKoota vastaan. Puolet hänen playoff-maaleistaan olivat jatkoaikaratkaisuja.

Luistimet naulaan

Kristian Kuusela ripusti kirjaimellisesti luistimet naulaan kauden 2022-23 päätteeksi. Kauden aikana hän sai valtavalle meriittilistalleen CHL-mestaruuden ja viidennen Suomen mestaruutensa, joista neljä viimeisintä tulivat Tappara-paidassa.

20 pääsarjakauden aikana tilille kertyi runkosarjassa 1107 ottelua ja pudotuspeleissä 193 – nätillä tasaluvulla siis 1300. Hän on Suomen pääsarjahistorian neljänneksi eniten runkosarjapisteitä kerännyt pelaaja. Pudotuspelitilastoissa hän on ykkönen niin otteluissa, maaleissa kuin pisteissäkin.

Valokuva: Eveliina Laitanen

Kaulakoukku

Valokuva: Mika Kanerva @Suomen Jääkiekkomuseo

Porilainen Ässä-kasvatti Rauli Raitanen kävi lopettamassa liigauransa Tapparassa kaudella 1998-99. Raimo Helmisen kaulakoukkuun ripustamisen lisäksi Raitanen teki Tapparassa viisi maalia ja piti jonkun vuoden hallussaan ennätystä suurimmasta pelinumerosta Tappara-paidassa (92).

Kautonen

Valokuva: Mika Kanerva @Suomen Jääkiekkomuseo

Veli-Pekka Kautosen kovasta viivapyssystä ei saatu Tapparassa kaikkea mahdollista irti hänen kolmen kirvesrintakautensa aikana 1991-94. Hän teki noina kausina keskimäärin viisi osumaa kaudessa, kun rahkeita oli yli tuplamääräänkin, kuten hänen peliurallaan aiemmin ja myöhemminkin nähtiin. Toki Tappara eli joukkueena heikoimpia aikojaan Kautosen vuosina. HIFK, SaiPa, Kiekko-Espoo ja Pelicans olivat miehen muut liigaseurat parin ulkomaiden kauden lisäksi.

Kuvassa Kautonen Jaromír Šindelin vartioiman maalin takana kaudella 1993-94, joka ei ollut huono Tappara-kausi.

Vallin

Peliuransa jälkeen varsin tutuksi Liigan tv-tuotannoista kommentaattorina, asiantuntijana ja yleisenä hassuttelijana tullut Ari Vallin oli Tappara-kasvatti, vaikka häntä olikin vaikean oloista saada edustamaan kirvesrintoja. Hän nousi liigaan kirvesrinnoissa kaudella 1996-97, mutta seuraavan ja samalla ensimmäisen oikean liigakautensa jälkeen Vallin lähti HPK:hon. Yhden kauden jälkeen hän palasi vielä kaudeksi 1999-2000 Tapparaan, mutta sen jälkeen hänet nähtiin Hakametsässä enää vastustajien riveissä.

Liigassa Vallin edusti Tapparan ja HPK:n lisäksi Jokereita, Kärppiä, Bluesia, HIFK:ta ja KooKoota, jossa lopetti peliuransa joukkueen kapteenina keväällä 2016. Hän oli voittamassa kaikkaan kuutta Suomen mestaruutta. Peliuralle mahtui seurajoukkueita myös Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Venäjällä, Sveitsissä ja Tšekissä.

Valokuva: Juha Sorri @Suomen Jääkiekkomuseo

J-P.

Jussi-Pekka Järvinen kuului Tapparan 1968-syntyneiden huippukäluokkaan. Työteliäs laitahyökkääjä pelasi kirvesrinnoissa SM-liigaa kaikkiaan viidellä eri kaudella ja käväisi niiden lisäksi liigajoukkueessa kääntymässä parin matsin verran kahdella muulla kaudella. Numerollisesti paras kausi oli 1989-90, jolloin tehoja syntyi 9+10=19.

Myöhemmin hän kunnostautui musiikin saralla tehden kappaleita mm. Suomen ja Venäjän euroviisuehdokkaille. Hänen sanoittamansa ja sovittamansa kappale ”Nobody Hurt No One” oli Venäjän euroviisuedustaja vuonna 2005.