Tappara-viisikko palaa kohti vaihtopenkkiä vakavin naamoin finaalipelissä vuona 1986. Hihoissa on mustat surunauhat juuri ennen finaalien alkua autokolarissa kuolleen huoltaja ”Pappa” Paavolan takia. Jäällä vasemmalta Teppo Numminen, Kari Heikkinen, Pertti Valkeapää, Jorma Sevón ja Tommi Pohja.
Niin uskomattomalta kuin se näyttääkin Pertti Koivulahti ei onnistunut tästä tilanteesta lyömään laittamaan kiekkoa Stig Wetzellin selän taakse kaudella 1980-81. Jos maali olisi syntynyt, muutamaa vuotta myöhemmin päättyneen uran runkosarjamaalit olisi kirjattu tasalukemiin 200, kun nyt jäätiin yhtä vajaaksi.
Luciano Borsato otti vapaaehtoiset jäät kevyesti huivi päähän sidottuna kaudella 1988-89.
Kuvassa näkyy todellinen harvinaisuus: maalivahti Hannu Kamppuri Tappara-paidassa kakkosmaalivahtina! Kyseessä nimittäin on se yksi ja ainoa kerta neljän kauden aikana, kun Kamppuri tässä roolissa nähtiin.
4.11.1982 Kamppuri istui penkillä, kun Tappara kaatoi Lukon Hakametsässä Lasse Schultzin hoitaessa torjuntatyöt. Sen lisäksi yhtäkään ainoaa suunniteltua huilivuoroa Kamppurilla ei ollut.
Tammikuussa 1981 hän oli sairaana poissa kolmesta ottelusta. Lisäksi hän teki kakkosvahdille tilaa kolmesti kesken pelin nelivuotisella Tappara-urallaan: lokakuussa 1980 Schultz pääsi torjumaan viimeisen reilun vartin, kun Tappara johti Lukkoa jo 8-2. Marraskuussa 1983 Pasi Pussinen pääsi pelaamaan kokonaisen erän, kun Tappara johti HPK:ta jo 7-1. Huilaamaan Kamppuri otettiin myös toisessa välieräpelissä TPS:ää vastaan vuonna 1984, kun TPS johti kahden erän jälkeen 5-0. Viimeisen erän torjui Matti Rautiainen.
Tapparalla oli vahva 1968-syntynyt ikäluokka, mutta se vahvisti sitä vielä vaasalaisella Jukka Sepolla, joka pelasi kirvesrinnoissa kauden 1986-87. Hän teki liigatulokkaana tehot 11+16=27, voitti Suomen mestaruuden ja pääsi vielä miesten MM-kisoihinkin 1987.
Yllätys olikin suuri, kun Seppo päätti siirtyä seuraavaksi kaudeksi takaisin Vaasaan ja pelaamaan divari-Sportiin. Asiaa käsiteltiin aina välimiesoikeutta myöten, kun Tapparan näkemyksen mukaan heillä oli sopimus Sepon kanssa seuraavastakin kaudesta. Oikeus kuitenkin päätti, että Sepolla oli oikeus jättää sopimuksensa optiovuosi käyttämättä.
Vaikka Seppoa ei enää Tapparassa nähty, jonkinlaisen hyvityksen seura sai. Suomalaisittain kenties ainutlaatuisen siirtosopimuspykälän mukaan Tappara sai jatkossa jokaisesta Sepon seuravaihdosta oman rahasiivunsa.
Kuvassa maalintekijä Seppoa onnittelemaan tulevat Timo Jutila ja Teppo Numminen.
Leppäsen, Kamppurin ja Mattssonin jälkeen Tappara haki tolppiensa väliin uutta pidempiaikaista suurmaalivahtia, mutta oikeaa ei löytynyt. Kaudella 1988-89 yrittämässä kävi Espoosta siirtynyt parikymppinen Mika Rautio. Hän siirtyi kuitenkin jo yhden kauden jälkeen Kuopioon.
Kuvassa Rautiota ahdistelemassa on Kärppien Kai Suikkanen.
Nokia Arenan kattoon nostettiin vanhojen aikojen muistojen merkiksi myös kaikki Tapparan ja Ilveksen aiemmat meriitit Hakametsästä, Koulukadulta ja vielä sitäkin vanhemmilta ajoilta. Se on melkoisen komea rivi mestaruusviirejä ja jäädytettyjä pelinumeroita. Loppukaudesta komeat rivistöt kuitenkin poistettiin, kun ne peittivät näkyvyyttä kaukaloon.
Tamperelaisen jääkiekon uusi koti Nokia Arena avattiin jääkiekolle joulukuun 3. päivä 2021. 13 000 katsojaa vetävä areena oli viikonlopun peräkkäisinä päivinä kahdesti täpötäynnä, kun Tappara ja Ilves kohtasivat toisensa.
Joulukuussa 2021 avatun Nokia Arenan virallisen avauskiekon kävi pudottamassa Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Aloittajina toimivat Ilveksestä Petri Kontiola ja Tapparasta Otto Rauhala.
Ennen kuin Tampereen jääkiekon uudessa kotipyhätössä Nokia Arenassa pelattiin virallista ottelua jäälle pääsivät vanhat mestarit. Tapparan jäädytettyjen pelinumeroiden haltijoista jäällä kävivät Janne Ojanen, Timo Jutila ja Timo Susi. Kalevi Numminen tyytyi tutustumaan vaihtoaitioon.
TAPPARA-HISTORIA 