Kamppuri vaihdossa

Kuvassa näkyy todellinen harvinaisuus: maalivahti Hannu Kamppuri Tappara-paidassa kakkosmaalivahtina! Kyseessä nimittäin on se yksi ja ainoa kerta neljän kauden aikana, kun Kamppuri tässä roolissa nähtiin.

4.11.1982 Kamppuri istui penkillä, kun Tappara kaatoi Lukon Hakametsässä Lasse Schultzin hoitaessa torjuntatyöt. Sen lisäksi yhtäkään ainoaa suunniteltua huilivuoroa Kamppurilla ei ollut.

Tammikuussa 1981 hän oli sairaana poissa kolmesta ottelusta. Lisäksi hän teki kakkosvahdille tilaa kolmesti kesken pelin nelivuotisella Tappara-urallaan: lokakuussa 1980 Schultz pääsi torjumaan viimeisen reilun vartin, kun Tappara johti Lukkoa jo 8-2. Marraskuussa 1983 Pasi Pussinen pääsi pelaamaan kokonaisen erän, kun Tappara johti HPK:ta jo 7-1. Huilaamaan Kamppuri otettiin myös toisessa välieräpelissä TPS:ää vastaan vuonna 1984, kun TPS johti kahden erän jälkeen 5-0. Viimeisen erän torjui Matti Rautiainen.

Valokuva: Reijo Palmu

Jukka Seppo

Kuva: Veli-Matti Parkkinen

Tapparalla oli vahva 1968-syntynyt ikäluokka, mutta se vahvisti sitä vielä vaasalaisella Jukka Sepolla, joka pelasi kirvesrinnoissa kauden 1986-87. Hän teki liigatulokkaana tehot 11+16=27, voitti Suomen mestaruuden ja pääsi vielä miesten MM-kisoihinkin 1987.

Yllätys olikin suuri, kun Seppo päätti siirtyä seuraavaksi kaudeksi takaisin Vaasaan ja pelaamaan divari-Sportiin. Asiaa käsiteltiin aina välimiesoikeutta myöten, kun Tapparan näkemyksen mukaan heillä oli sopimus Sepon kanssa seuraavastakin kaudesta. Oikeus kuitenkin päätti, että Sepolla oli oikeus jättää sopimuksensa optiovuosi käyttämättä.

Vaikka Seppoa ei enää Tapparassa nähty, jonkinlaisen hyvityksen seura sai. Suomalaisittain kenties ainutlaatuisen siirtosopimuspykälän mukaan Tappara sai jatkossa jokaisesta Sepon seuravaihdosta oman rahasiivunsa.

Kuvassa maalintekijä Seppoa onnittelemaan tulevat Timo Jutila ja Teppo Numminen.

Rautio

Kuva: Veli-Matti Parkkinen

Leppäsen, Kamppurin ja Mattssonin jälkeen Tappara haki tolppiensa väliin uutta pidempiaikaista suurmaalivahtia, mutta oikeaa ei löytynyt. Kaudella 1988-89 yrittämässä kävi Espoosta siirtynyt parikymppinen Mika Rautio. Hän siirtyi kuitenkin jo yhden kauden jälkeen Kuopioon.

Kuvassa Rautiota ahdistelemassa on Kärppien Kai Suikkanen.

Meriittirivi

Valokuva: Tappara

Nokia Arenan kattoon nostettiin vanhojen aikojen muistojen merkiksi myös kaikki Tapparan ja Ilveksen aiemmat meriitit Hakametsästä, Koulukadulta ja vielä sitäkin vanhemmilta ajoilta. Se on melkoisen komea rivi mestaruusviirejä ja jäädytettyjä pelinumeroita. Loppukaudesta komeat rivistöt kuitenkin poistettiin, kun ne peittivät näkyvyyttä kaukaloon.

Nokia Arena

Valokuva: Tappara

Tamperelaisen jääkiekon uusi koti Nokia Arena avattiin jääkiekolle joulukuun 3. päivä 2021. 13 000 katsojaa vetävä areena oli viikonlopun peräkkäisinä päivinä kahdesti täpötäynnä, kun Tappara ja Ilves kohtasivat toisensa.

Mestarit Areenalla

Valokuva: Tappara

Ennen kuin Tampereen jääkiekon uudessa kotipyhätössä Nokia Arenassa pelattiin virallista ottelua jäälle pääsivät vanhat mestarit. Tapparan jäädytettyjen pelinumeroiden haltijoista jäällä kävivät Janne Ojanen, Timo Jutila ja Timo Susi. Kalevi Numminen tyytyi tutustumaan vaihtoaitioon.

Hakametsän viimeinen maali

Valokuva: Tappara

Hakametsän viimeinen maaliin isketty kiekko ja sen sinne iskenyt maila lahjoitettiin Suomen Jääkiekkomuseolle hallissa pelatun viimeisen Liiga-ottelun jälkeen. Tapparasta lahjoitusta tekemässä Jukka Peltola (vasemmalla puku päällä), Kristian Kuusela, legendapelaajat Timo Susi (10) ja Janne Ojanen (8) sekä tuon viimeisen maalin tehnyt kapteeni Otto Rauhala. Rauhalan maali syntyi 11 sekuntia ennen täyttä aikaa kaventaen numeroiksi 2-3, joilla HPK voitti pelin.