
Leijonien päävalmentajaksi viisiin MM-kisoihin ja kaksiin olympialaisiin yltänyt Seppo Liitsola iskee kuvassa maalin Rauman Lukon verkkoon vuoden 1960 ensimmäisenä päivänä. Tappara voitti ottelun 4-0.

Leijonien päävalmentajaksi viisiin MM-kisoihin ja kaksiin olympialaisiin yltänyt Seppo Liitsola iskee kuvassa maalin Rauman Lukon verkkoon vuoden 1960 ensimmäisenä päivänä. Tappara voitti ottelun 4-0.

Joulukuussa 1952 TBK kävi hakemassa oppeja ensimmäiseen Suomen mestaruuteensa ottelukiertueella Ruotsissa. Neljästä pelatusta ottelusta kolmessa ensimmäisessä tuli yksi voitto ja kaksi tappiota – viimeisen pelin tulos ei ole tiedossa.

Kuvakatalogissa on jo yksi kuva maalivahti Gösta Wangelista poseeraamassa torjunta-asennossa maalinsa edessä, mutta tässä vielä toinen, edellistä pari vuotta varhaisempi kuva.

Ilves ja TBK pelitaiston tuoksinassa talvella 1941.

Kaudella 1940-41 TBK pelasi Valtakunnansarjaa, joka oli maan toiseksi korkein sarjataso. Sen kanssa sarjassa oli kolme helsinkiläisjoukkuetta. Sarjan avausottelu pelattiin Tampereella 26.1.1941 TBK:n ja Karhu-Kissojen välillä. Kissat voitti pelin niukasti 2-1, ja se voitto osoittautui ratkaisevaksi mestaruussarjanousun kannalta. TBK jäi vielä nuolemaan näppejään – mutta vain vähäksi aikaa, sillä sekin nousi vielä erinäisten kiemuroiden jälkeen SM-sarjaan.
Kuvassa Karhu-Kissojen pelaajia poseeraamassa Tampereella sarjan avausottelua mainostavan kyltin ympärillä.

Uudenvuodenpäivänä 1947 TBK isännöi toista kertaa historiassaan ulkomaalaisjoukkuetta, kun ruotsalainen Södertälje SK vieraili Tampereella. Vieraat olivat omassa maassaan kärkikastia ja myös ihan omaa luokkaansa täkäläistä vastustajaansa vastaan: Södertälje voitti peräti 18-4. Tasoerosta huolimatta joukkueet mahtuivat yhteiskuvaan matsin jälkeen.
Se TBK:n ensimmäinen ulkomaalaispeli tapahtui jo vuonna 1940 ja silloin vastassa oli niin ikään ruotsalainen Karlbergs BK, joka voitti 8-2.

Helmikuussa 1949 TBK ja Ilves kävivät esittelemässä jääkiekkoa Porissa, jossa siinä vaiheessa ei vielä ollut kunnollista organisoitua joukkuetoimintaa. Näytösottelussa iskettiin maaleja oikein olan takaa, ja lopulta sinipaitaiset voittivat keltamustapaitaiset maalein 10-8. Kuvassa TBK-junioreiden veskari Lasse Helin siivoaa kiekkoa pois maalinsa lähettyviltä. Toisen näkyvän TBK-pelaajan nimi ei ole tiedossa.

Alfred Ekholm nousi vasta 18-vuotiaana junioreista TBK:n mestaruussarjajoukkueeseen. Ensimmäisellä pelikaudellaan 1944-45 hän onnistui maalinteossa ainakin kerran, mutta ei ole saanut siitä merkintää sen ajan hajanaisesti pidettyihin tilastokirjoihin. Seuraavalla kaudella maaleja on löydetty tehdyksi jo kahdeksan yhtä monessa ottelussa, niissä mukana hattutemppu avausottelussa TPS:ää vastaan.
Kolme kautta TBK:ssa pelattuaan Ekholm katosi edustusjoukkueen kokoonpanoista kolmeksi vuodeksi, kunnes hän yhtäkkiä oli mukana kokoonpanossa taas kauden 1950-51 avausottelussa. Se jäi hänelle kuitenkin myös kauden ja TBK-uran viimeiseksi. Hangossa syntyneen Ekholmin tie vei myöhemmin Turkuun pelaamaan Turun Kisa-Veikkojen riveihin.

Jos kuvassa oleva Paavo Solja näyttää nuorelta, se luultavasti johtuu siitä, että hän on kuvassa 19-vuotias. Hän liittyi pari vuotta vanhemman Olli-veljensä mukana TBK:hon ja pelasi mestaruussarjassa kolmen kauden ajan 1946-49. Maaleja vaillinaiset tilastokirjat ovat merkinneet hänelle tehdyksi kolme.
Birger Nylund oli mukana siinä porukassa, joka nosti TBK:n mestaruussarjajoukkueeksi 1940-luvun alussa. Hän pelasi kaikkiaan viisi seuran ensimmäistä SM-kautta aina vuoteen 1947 saakka. Vaillinaiset tilastot noilta ajoilta ovat saaneet hänelle merkityksi yhden tehdyn maalin, joka syntyi Helsingissä HSK:ta vastaan peliuran viimeisellä kaudella.
Sanomalehtitietojen perusteella tiedämme kuitenkin, että Nylund muun muassa oli isossa roolissa pitämässä TBK:ta mestaruussarjassa loppukaudesta vuonna 1945. Hän teki kaksi maalia TBK:n voittaessa Karhu-Kissat 4-1 ja hankkiutuessa sillä voitolla uusintaotteluun sarjapaikan säilyttämisestä samaa joukkuetta vastaan. Uusintaottelussakin Nylund osui kahdesti TBK:n pysyessä mestaruussarjalaisena 6-2 -voitolla.
Peliuransa jälkeen Birger Nylund toimi edelleen pitkään jääkiekon parissa erotuomarina ja tuomarijohtajana. Hänet mm. valittiin maan parhaaksi jääkiekkotuomariksi vuonna 1951.
