Karsintasarja 1941

Valokuva: Suomen Jääkiekkomuseo

Kaudella 1940-41 TBK pelasi Valtakunnansarjaa, joka oli maan toiseksi korkein sarjataso. Sen kanssa sarjassa oli kolme helsinkiläisjoukkuetta. Sarjan avausottelu pelattiin Tampereella 26.1.1941 TBK:n ja Karhu-Kissojen välillä. Kissat voitti pelin niukasti 2-1, ja se voitto osoittautui ratkaisevaksi mestaruussarjanousun kannalta. TBK jäi vielä nuolemaan näppejään – mutta vain vähäksi aikaa, sillä sekin nousi vielä erinäisten kiemuroiden jälkeen SM-sarjaan.

Kuvassa Karhu-Kissojen pelaajia poseeraamassa Tampereella sarjan avausottelua mainostavan kyltin ympärillä.

Södertälje kylässä

Valokuva: Valokuvaamo Martta Terävä @Suomen Jääkiekkomuseo


Uudenvuodenpäivänä 1947 TBK isännöi toista kertaa historiassaan ulkomaalaisjoukkuetta, kun ruotsalainen Södertälje SK vieraili Tampereella. Vieraat olivat omassa maassaan kärkikastia ja myös ihan omaa luokkaansa täkäläistä vastustajaansa vastaan: Södertälje voitti peräti 18-4. Tasoerosta huolimatta joukkueet mahtuivat yhteiskuvaan matsin jälkeen.

Se TBK:n ensimmäinen ulkomaalaispeli tapahtui jo vuonna 1940 ja silloin vastassa oli niin ikään ruotsalainen Karlbergs BK, joka voitti 8-2.

Porissa 1949

Valokuva: Sven Raita

Helmikuussa 1949 TBK ja Ilves kävivät esittelemässä jääkiekkoa Porissa, jossa siinä vaiheessa ei vielä ollut kunnollista organisoitua joukkuetoimintaa. Näytösottelussa iskettiin maaleja oikein olan takaa, ja lopulta sinipaitaiset voittivat keltamustapaitaiset maalein 10-8. Kuvassa TBK-junioreiden veskari Lasse Helin siivoaa kiekkoa pois maalinsa lähettyviltä. Toisen näkyvän TBK-pelaajan nimi ei ole tiedossa.

Ekholm

Alfred Ekholm nousi vasta 18-vuotiaana junioreista TBK:n mestaruussarjajoukkueeseen. Ensimmäisellä pelikaudellaan 1944-45 hän onnistui maalinteossa ainakin kerran, mutta ei ole saanut siitä merkintää sen ajan hajanaisesti pidettyihin tilastokirjoihin. Seuraavalla kaudella maaleja on löydetty tehdyksi jo kahdeksan yhtä monessa ottelussa, niissä mukana hattutemppu avausottelussa TPS:ää vastaan.

Kolme kautta TBK:ssa pelattuaan Ekholm katosi edustusjoukkueen kokoonpanoista kolmeksi vuodeksi, kunnes hän yhtäkkiä oli mukana kokoonpanossa taas kauden 1950-51 avausottelussa. Se jäi hänelle kuitenkin myös kauden ja TBK-uran viimeiseksi. Hangossa syntyneen Ekholmin tie vei myöhemmin Turkuun pelaamaan Turun Kisa-Veikkojen riveihin.

Paavo Solja

Jos kuvassa oleva Paavo Solja näyttää nuorelta, se luultavasti johtuu siitä, että hän on kuvassa 19-vuotias. Hän liittyi pari vuotta vanhemman Olli-veljensä mukana TBK:hon ja pelasi mestaruussarjassa kolmen kauden ajan 1946-49. Maaleja vaillinaiset tilastokirjat ovat merkinneet hänelle tehdyksi kolme.

Nylund

Birger Nylund oli mukana siinä porukassa, joka nosti TBK:n mestaruussarjajoukkueeksi 1940-luvun alussa. Hän pelasi kaikkiaan viisi seuran ensimmäistä SM-kautta aina vuoteen 1947 saakka. Vaillinaiset tilastot noilta ajoilta ovat saaneet hänelle merkityksi yhden tehdyn maalin, joka syntyi Helsingissä HSK:ta vastaan peliuran viimeisellä kaudella.

Sanomalehtitietojen perusteella tiedämme kuitenkin, että Nylund muun muassa oli isossa roolissa pitämässä TBK:ta mestaruussarjassa loppukaudesta vuonna 1945. Hän teki kaksi maalia TBK:n voittaessa Karhu-Kissat 4-1 ja hankkiutuessa sillä voitolla uusintaotteluun sarjapaikan säilyttämisestä samaa joukkuetta vastaan. Uusintaottelussakin Nylund osui kahdesti TBK:n pysyessä mestaruussarjalaisena 6-2 -voitolla.

Peliuransa jälkeen Birger Nylund toimi edelleen pitkään jääkiekon parissa erotuomarina ja tuomarijohtajana. Hänet mm. valittiin maan parhaaksi jääkiekkotuomariksi vuonna 1951.

Finaalivääntäjät

Valokuva: Reijo Palmu

Tappara ja Ässät olivat SM-liigan kovin taistelupari 1970-lopussa. Ne kohtasivat toisensa kaksi kertaa peräkkäin finaaleissa 1978 ja 1979. Kummallakin kerralla runkosarjan voittanut ja finaaleihin ennakkosuosikkina lähtenyt joukkue sai taipua tappioon. Vuonna 1978 Tappara voitti ensimmäisen finaalin peräti 8-0, mutta Ässät vei kolme seuraavaa peliä. Vuotta myöhemmin Tappara sai revanssin, kun Ässät ensin nousi kahden tappion takaa tasoihin ja sai ratkaisevan viidennen pelin kotihalliinsa, mutta Tappara vei lopulta kuitenkin pidemmän korren.

Kuvassa joukkueiden terävimmästä kärjestä Tapparan Pekka Marjamäki (3) ja Pertti Koivulahti (16) sekä Ässien Veli-Pekka Ketola.

NHL-Lehtonen

Antero Lehtonen oli ensimmäinen pelaaja, joka lähti Tapparasta kauas myyttiseen NHL:ään. Hän iski Suomen mestaruuteen päättyneellä kaudella 1978-79 hurjat 43 maalia 46 ottelussa – 35/36 runkosarjassa ja 8/10 playoffeissa – ja löysi itsensä seuraavana syksynä Pohjois-Amerikan koneesta.

Aku pelasi kaudella 1979-80 Washington Capitalsissa 65 NHL-ottelua, joissa syntyi tehopisteet 9+12=21.

Kuvassa Lehtonen näyttää Pohjois-Amerikan tyylistä pelikovuutta paikallisottelussa KooVeeta vastaan noin viisi vuotta ennen NHL-kauttaan.

Valokuva: Reijo Palmu @Suomen Jääkiekkomuseo

Mano & Mara

Valokuva: Raimo Nieminen

Martti Jarkko (vasemmalla) ja Jukka Alkula muodostivat tehokkaan parivaljakon 1970-luvun Tapparassa. Kaksikko löytyy edelleen seurahistorian maalintekijöissä kuuden kärjessä: Mano Alkula kolmantena 212 maalillaan ja Mara Jarkko kuudentena 193 osumallaan. Kuva on kaudelta 1977-78, jolloin Jarkko teki runkosarjassa ja playoffeissa yhteensä 35 maalia ja Alkula 27 maalia. He olivat joukkueen ykkönen ja kakkonen.