Per Löfström oli yksi osa Tapparan kauden 1999-2000 ulkomaalaisviisikosta, joka oli luultavasti paras, mitä seurassa on koskaan ollut. Syksyllä Drahomír Kadlecin korvanneen Löfströmin lisäksi ulkomaalaisvahvistuksia sillä kaudella olivat puolustaja Josef Boumedienne, hyökkääjät Aleksander Barkov ja Roman Meluzín, sekä epäonnistuneen Scott Baileyn tilalle maalivahdiksi tullut Jason Muzzatti.

Löfström teki kauden aikana runkosarjassa tehot 11+11. MTV3 palkitsi hänet myös syyskauden parhaana puolustajana ja hänen Ilvestä vastaan tekemän komean maalin syksyn hienoimpana osumana.

Miska Kangasniemi puolusti Tapparassa kuuden kauden ajan 1998-2004 ennen kuin palasi Ruotsin kautta takaisin lähtöseuraansa JYPiin – mutta palasi vielä myöhemmin takaisin Tapparaankin! Kangasniemi oli Tappara-pakistossa tärkeä fyysinen palanen 2000-luvun alun mitaliputkessa ja 2003 mestaruudessa, mutta pistenikkarina häntä ei koskaan tunnettu. Siitä huolimatta syksyllä 1999 hän piti hetken päässään jopa kultakypärää joukkueen parhaan pistemiehen merkkinä – koossa oli silloin tehot 1+1.

Ilpo Kauhanen nousi ykkösdivisioonan parhaasta maalivahdista Tapparan ykkösvahdiksi kaudella 1994-95. Viimeisimmät liigamatsinsa Ilpo pelasi neljä kautta myöhemmin, ja pelaajaura päättyi Saksassa. Yhteensä Tappara-paidassa kertyi playoffit mukaan luettuna lähes 200 matsia. Kauhasen henkilökohtainen huippuhetki osui loppukauteen 1995-96, jolloin hän piti maalinsa puhtaana yli kolmen kokonaisen ottelun ajan ja piti hetken aikaa hallussaan SM-liigan ennätystä.

Mikko Peltola nousi junioreista Tapparan liigarinkiin kaudella 1989-90. Marraskuun alussa 1989 hänet heitettiin kolmannessa erässä HPK:ta vastaan ensimmäistä kertaa peliin mukaan suoraan ykkösketjuun Ekku Lehtosen ja Timo Suden rinnalle. Hitaana hämäläisenä ”Stevellä” kesti aina kolmanteen vaihtoon saakka ennen kuin verkko heilahti Timo Lehkosen selän takana.

Viimeiseksi jääneen Tappara-kautensa 1993-94 playoffeissa Peltola oli hurjassa vireessä ja iski kolmosketjun raatajan paikaltaan viisi maalia kymmenessä ottelussa.

Huipputaitava tšekki Roman Meluzín oli kirvesrintojen hankinta kaudelle 1999-2000. ”Melu” pelasi huippukauden, teki runkosarjassa tehot 25+25=50, joten ei ollut ihmekään, että miehelle sorvattiin jatkosopimus jo kesken kauden. Se sen sijaan oli ihme, että keväällä heti kauden jälkeen sopimus purettiin. Ja toinen ihme oli se, että Meluzín palasi kuitenkin vielä Tapparaan kesken kauden pari vuotta myöhemmin kaudella 2001-02.

Kaudella 1997-98 Tapparassa pyöri ja kieputti joukkueen ensimmäinen latvialaisvahvistus Aleksanders Kerčs. Latvialaisen kuviot vaikuttivat yleensä kaikkea muuta kuin pelisysteemin mukaisilta, mutta kukaan ei voi kieltää, etteivätkö ne harhauttelut olisi olleet viihdyttäviä. Kerčs teki hyvät tehotkin, 14+17 pelaamissaan 46 ottelussa, mutta kausi jäi miehen ainoaksi Suomessa. Vielä pitkään seuraavina vuosina hänen menoaan saattoi kuitenkin seurata keväisin MM-kisoissa Latvian paidassa.

Kanadalainen David Reierson kuuluu tapparalaiseen knoppitietoon sillä lailla, että hän on ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut joukkueessa enemmän kuin yhden kauden. Dave tuli Tapparaan kesken kauden 1989-90, teki peruspakille hyvät tehot 7+5=12 ja jatkoi mielellään Tampereella toisenkin kauden, kun mahdollisuutta tarjottiin. Seuraavalla kaudella syntyi vain yksi maali kahdeksan syöttöpinnan lisäksi. Tapparan jälkeen jo aiemmin Sveitsin liigan nähnyt Reierson pelasi vielä useamman kauden niin Ranskassa kuin Saksassakin.

Hans Huczkowski oli huippulaatua niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin pelatessaan Tapparassa kaudella 1996-97. Hyvin suomea puhunut ruotsalainen palasi kuitenkin kotimaahansa heti yhden kauden jälkeen, pelasi vielä pitkän uran Luulajassa ja jatkoi myöhemmin samassa seurassa johtotehtävissä.

Jarkko Varvio pelasi Tapparassa yhden kauden 1997-98. Alkukaudesta Jakke oli niin hurjassa maalivauhdissa, että kantoi kultakypärääkin joukkueen parhaana pistemiehenä, mutta kauden toisella puoliskolla tahti hiukan hiljeni.

Johannes Alanen on yksi niistä 1978-syntyneistä Tappara-pelaajista, jotka kuittasivat kultamitalit nuorten MM-kotikisoissa vuonna 1998. Tapparan liigajoukkueeseen ”Jonski” oli noussut jo pari kautta aiemmin, vaikka hän tässä poseeraakin Tapparan peliasussa juuri samalla kaudella kuin kuittasi junnukultaakin. Tunnollisena työmiehenä lähes mihin tahansa rooliin kykenevä Alanen pelasi Tapparassa kaikkiaan yhdeksän kautta ennen kuin lähti hakemaan uudenlaista peliroolia muualta. Keväällä 2007 Alanen iski Bluesin paidassa jatkoaikamaalin, joka pudotti kirvesrinnat puolivälieristä ulos.