Timo Järvinen tuli Tapparan kakkosvahdiksi kaudella 1999-2000. Syksyllä Tapparan kärsiessä maalivahtiongelmista Jässi hyppäsi tolppien väliin ja torjui Tapparan ennätyksellisen voittoputken alkuun kolmella peräkkäisellä voitollaan, joiden päälle Jason Muzzatti sitten torjui seitsemän peräkkäistä voittoa lisää.
Suomea puhuva arabisukuinen ruotsalaispakki Josef Boumedienne nousi SM-liigan pakkien aateliin ja Tappara-fanien suursuosikiksi kahden kautensa aikana 1998-2000. Kauden 1999-2000 päätteeksi hän kirjoitti myös silloista seurahistoriaa uusimalla Tapparan yhden kauden jäähyennätykseksi 160 minuuttia.
Arto ”Apa” Kulmala on varsinainen tapparalainen ikitaistelija. Yli 500 liigamatsia kirvesrinnoissa pelannut Kulmala tuli tunnetuksi Janne Ojasen oikeana kätenä. Toinen tunnusmerkki Apalla oli jokakautiset hattutemput. Niitä syntyi neljällä peräkkäisellä kaudella vuosien 1994 ja 1998 välillä. Ensimmäisen kolmen maalin iltansa Apa tosin vietti jo kaudella 1990-91. Tässä kuvassa mies kaudella 1998-99 takanaan Sami-Ville Salomaa.
Kuvassa kaksi todellista suomalaisen jääkiekon ikonia. Timo Jutilan tuntevat kaikki suomalaiset, myös ne jotka eivät niin jääkiekosta välitä. Raitapaita päällään kädet uhmakkaasti puuskassa puolestaan on Seppo Mäkelä, jota aktiiviaikanaan nimiteltiin SM-liigan parhaaksi erotuomariksi.
Kaksi kautta Tapparassa pelannut Lasse Pirjetä voitti molemmilla kausillaan Tapparan sisäisen maalipörssin. Kaudella 1997-98 Lasse tykitti 24 maalia ja seuraavalla kaudella 22 osumaa. Sittemmin Pirjetä siirtyi HIFK:n ja Kärppien kautta NHL:ään saakka.
Ilves-omistajasta Tappara-pelaajaksi siirtynyt Mikko Mäkelä pelasi huiman uran niin kotimaassa, NHL:ssä kuin Euroopankin kaukaloissa. Kirvesrintoihin Miksa siirtyi kaudeksi 1998-99, mutta ura sai päätöksen epämiellyttävällä tavalla, kun Tappara kesken kauden ilmoitti, ettei tarvitse enää tekniikkataiturin palveluksia. Kuvassa mukana myös Miksaa tiukasti vartioiva KalPa-pakki Sebastian Sulku.
Ville Nieminen oli kauden 1996-97 väriläiskä. Ensimmäisen täyden liigakautensa pelannut Ville teki 10 maalia, antoi 13 maalisyöttöä ja teki Tapparan silloisen jäähyennätyksenkin 120 minuutillaan.
Seuraavalla kaudella Villen tie vei jo Pohjois-Amerikkaan Colorado Avalanchen farmiseuraan Hershey Bearsiin. Kaudella 2000-01 Ville vihdoin nousi NHL-joukkueeseenkin ja onnistui ensimmäisenä tamperelaispelaajana ja kaikkiaan viidentenä suomalaisena voittamaan Stanley Cupin, lajin arvostetuimman mestaruuspokaalin.
Syyskaudella 1994 Tapparassa nähtiin myös todellinen väriläiskä, kun NHL-supertähtiin kuulunut Theoren Fleury piti pelituntumaa yllä Suomessa NHL:n työsulun aikaan. Fleury viivähti kaupungissa vain 10 ottelun ajan, mutta jätti faneille paljon loistavia muistoja. Kirkkain hetki oli tietysti paikallispelin jatkoajalla, kun Theo maalillaan katkaisi Tapparan peräti 14 ottelun mittaiseksi venähtäneen tappioputken. Maalin jälkeinen tanssikin muistetaan Tampereella luultavasti ikuisesti!
Fleury pelasi numerolla 95, joka kuitenkin oli ajan tavan mukaan merkitty paitaan sponsorinumeroksi 95,7 paikallisen radioaseman mukaan. Vastaavia ”radionumeroita” esiintyi samoihin aikoihin muissakin joukkueissa. Porissa pelatun ottelun Fleury kuitenkin pelasi maalivahdin varapaidalla numero 1, koska se kuuluisa ”joku” oli unohtanut Fleuryn oman paidan matkasta.
#95 Theo Fleury
10. 8+9=17. 22
Tapparassa pelatut ottelut pisteineen:
JyPHT-Tappara 3-2 (1+1)
Tappara-Jokerit 5-7 (1+2)
K-Espoo-Tappara 5-1 (0+0)
Tappara-TuTo 2-4 (0+0)
KalPa-Tappara 8-4 (1+1)
Ässät-Tappara 6-5 (1+2)
Tappara-Ilves 2-1 (1+0 ja.)
TuTo-Tappara 3-2 (0+1)
Tappara-JyPHT 3-3 (2+0)
Tappara-HPK 5-1 (1+2)
Paikallispelin tunnelmaa kaudelta 1987-88. Tapparan Petri Matikainen laukoo Janne Ojasen tehdessä maskia. Lähin Ilves-pelaaja on Vesa Salo, joka seuraavaksi kaudeksi vaihtoi Hakametsän pukukoppikäytävän toiseen päätyyn.
Keväällä 1988 odoteltiin kuumeisesti paikallisfinaaleita Tampereelle, kun Ilves ja Tappara kumpikin pelasi omat välieräsarjansa. Tappara oli tiukilla HIFK:n kanssa, mutta meni loppuotteluihin, kun taas runkosarjan voittanut ja ykkösmestarisuosikki Ilves kellistyi Lukolle suoraan kolmessa ottelussa. Finaalit käytiin siis Tapparan ja Lukon välillä. Raumalaiset pelottelivat mestaruuspelienkin ensimmäisessä ottelussa, mutta sitten Tappara hoiteli neljä seuraavaa peliä ja nappasi kolmannen peräkkäisen mestaruuden.
Kuvassa Susi-Lehtonen-Heikkinen ahdistelee Jarmo Myllyksen vartioimaa Lukko-maalia. Huomaa Myllyksen läpinäkyvä kokopleksi, joka ei ollut maalivahdeille kovinkaan pitkäaikainen suojusratkaisu.
TAPPARA-HISTORIA 