Derek Mayer on yksi kaikkien aikojen parhaimmista Tapparassa pelanneista puolustajista ja ulkomaalaisvahvistuksista. Mies pelasi kirvesrinnoissa kauden 1995-96 ja iski silloin peräti 17 maalia, mikä on Tappara-pakkien yhden kauden maaliennätys. Tässä kuvassa Mayerin kanssa poseeraa Ilveksen Juha Lampinen.
Pasi Petriläisen liigaura käynnistyi hämmästyttävästi jo 16-vuotiaana kaudella 1994-95. Yleensä pikkupoikina miesten peleihin nostetut kaverit ovat isokokoisia ja fyysisesti melko valmiita paketteja, mutta ”Passo” oli täysin höyhensarjaa liigaan noustessaan. JYPissä pelannut tuleva pakkipari Miska Kangasniemi tarjosi otsaveret irrottaneet tervetulotoivotukset liigaan rumalla taklauksella, mutta paremmin Petriläisen debyyttikaudesta muistetaan maalit Ilveksen verkkoon. Liigauran avausosuma syntyi Mika Mannisen haaroista, kun puolustaja irtosi alivoimalla läpiajoon tuomarin kypärästä ponnahtaneesta kiekosta! Loppukaudella syntyi toinenkin erikoinen Ilveksen verkkoon, kun Petriläinen roikotti punaviivalta viistopompulla kiekon Jukka Tammen taakse.
Valeri Krykov pelasi hienon uran Tapparassa ja muutenkin. Kirvesrinnoissa ”Vallu” pelasi kuusi kautta 1994-2000, yhteensä 306 runkosarja- ja 15 playoff-ottelua, joissa teki yhteensä 82 maalia, 117 syöttöpinnaa eli yhteensä 199 tehopistettä. Erikoisinta Krykovin Tappara-ajassa on se, että hän ei ollut poissa yhdestäkään joukkueen tosipelistä. Kun sama teräskuntoisuus oli alkanut jo ennen Tappara-aikaa HIFK:n paidassa 1991 ja jatkui vielä Tapparan jälkeenkin Bluesin riveissä, niin ei ole ihmekään, että Vallu on SM-liigan Teräsmies – pelaaja, joka on pelannut eniten peräkkäisiä pelejä. Teräsmies-putkeen kertyi kaikkiaan 488 runkosarjaottelua ennen kuin putki katkesi helmikuussa 2001 hänen pelatessaan Bluesissa.
NHL:ssäkin yli 60 ottelua pelannut kanadalainen Jason Muzzatti valloitti tapparalaiskatsojien sydämet kaudella 1999-2000 tultuaan kesken kauden mukaan korvaamaan maanmiehensä Scott Baileyn. Muzzattin Tappara-kautta on vaikea luonnehtia miksikään muuksi kuin loistavaksi.
Lasse Litma 70-luvun puolivälin peliasussaan.
Kallu Numminen on ottanut poikansa Tepon juhlimaan Suomen mestaruutta 1977. Kuvassa yhdeksänvuotiaalla Tepolla on isänsä kultamitali kaulassa, mutta tästä ei mennyt kuin toiset yhdeksän vuotta nuoren ihmisen elämää, kun kaulaan ripustettiin jo ihan itse voitettu kultamitali.
Tapparan maalivahtinelikko kaudella 1977-78. Vasemmalta lukien Jouko Lintunen, Antti Leppänen, Pertti Hasanen ja Petri Karjalainen. Lintusen liigaura Tapparassa jäi kahteen varavahtivuoroon. Leppänen taas pelasi muutaman sata matsia enemmän. Hasanen nähtiin viitisentoista vuotta myöhemmin myös Tapparan päävalmentajana.
Lauri ”Limu-Late” Salomaa vääntää TuToa vastaan vuonna 1969. Salomaa ei ollut turhan tarkka pelinumerostaan, sillä kuuden kauden Tappara-uransa aikana hän käytti kuvan 20:n lisäksi myös pelinumeroita 11, 15, 17, 18 ja 25. Hänestä kerrotaan myös väritettyä legendaa, että hän vaihtoi kolmanteen erään jo kauluspaidan pelipaitansa alle, että pääsi pelin jälkeen mahdollisimman nopeasti iltaviihteen pariin.
Olli Solja pelasi TBK:ssa kahdeksan kautta vuosina 1944-1952. Parhaalla kaudellaan hän teki seitsemän maalia, yhtä monta kuin kaudessa oli siihen aikaan otteluitakin. Myöhemmin hän toimi myös Tapparan johtokunnassa.
TAPPARA-HISTORIA 