Quinn Hancock


Quinn Hancock pelasi Tapparassa kaksi hyvää kautta 40 tehopisteen molemmin puolin vuosina 2005-2007. Tapparaan tullessaan hän oli jo tuttu Suomessa kahden Lukko- ja yhden Jokeri-kauden jälkeen. Hancock aloitti Tapparassa kolmannenkin kauden, mutta seura diilasi hänet Ruotsiin. Hän auttoi Tapparaa vielä kahdessa ensimmäisessä runkosarjapelissä 2007-08 ja itse asiassa siirtyi Södertäljeen Tapparan parhaana pistemiehenä, kun oli tehnyt toisessa pelissään kaksi maalia!

LeKistä ylös

Valokuvat: Veijo Lyytikäinen

Kaudella 2008-09 Tappara ammensi ensimmäistä kertaa kunnolla apua Mestis-yhteistyöseurastaan Lempäälän Kisasta. Jo alkukaudesta Tappara nappasi kuvissa oikealla olevan Antti Kangasniemen riveihinsä, ja hänen loukkaannuttuaan LeKistä otettiin toinen sentteri Mika Niemi, kuvissa vasemmalla.

Tappara-junioreista lähteneelle mutta lähinnä muualla pitkän ja polveilevan uran tehneelle Niemelle kausi jäi ainoaksi kirvesrinnoissa, vaikka rooli paikkaajan paikkaajana sujui oikein hyvin ja vähän tehojakin irtosi. Antti Kangasniemi puolestaan vietti Tapparassa kolme kautta ja alun neljättäkin, mutta hukkasi valtaosan niistä kahdesta ensimmäisestä loukkaantumisiin. Kolmas 2010-11 toi jo täyden kauden ja mukavat tehopisteetkin 10+16=26.

Chlubna

Kesällä 2004 Tappara-kannattajat olivat iloissaan, kun seura ilmoitti tehneensä sopimuksen tšekkihyökkääjä Tomáš Chlubnan kanssa, olihan mies iskenyt JYPissä 34 ja 25 maalin kaudet eikä edelliskausi Venäjän liigassakaan ollut erityisen heikko ollut. Tapparassa ei kuitenkaan natsannut, vaan marraskuun puolivälissä, kun runkosarjaakin oli mennyt jo yli 20 peliä, Chlubnan maalisarakkeessa oli yksi – ja sekin oli tainnut mennä maaliin pakin luistimesta eikä Chlubnan mailasta. Hänen sopimuksensa purettiin.

Kapteenit

Valokuva: Veijo Lyytikäinen

Janne Ojanen (8) oli 2000-luvun The Captain Tapparassa. Hänestä kuvassa ottaa mallia Jukka Peltola (81), joka kohosi 2010-luvulla oikeaksi kapteeniuden perikuvaksi kotimaan Liigassa. Kuvan kolmas heppu on Ässä-paitainen Tomáš Záborský, joka hänkin liittyi kirvesrintojen miehistöön kaudella 2017-18.

Nimilaatta

Valokuva: Veijo Lyytikäinen

Kaudella 2017-18 Liigassa nähtiin parikin joukkuetta, joilla oli selässä nimikyltit eroteltu pelipaidasta eri värillä. Tappara oli kokeillut samaa jo syksyllä 2009, mutta kokeilu jäi vain muutaman ottelun mittaiseksi. Mallipoikana kuvassa Jonas Enlund, joka pyörittää kolmiopeliä Jori Lehterän ja Pekka Saravon kanssa yksinäisen Ilves-paran ympärillä.

Junnila

Valokuva: Veijo Lyytikäinen

Jyri Junnilan pitkän liigauran ainoa Tappara-kausi osui sopivasti 2009-10, jolloin kirvesrinnat pääsivät pelaamaan NHL-joukkue Florida Panthersiakin vastaan. Junnila itse vieläpä täräytti Panthers-ottelussa Tapparan toisen maalin, jonka turvin edettiin voitokkaaseen voittolaukauskilpailuun. Kuvassa Junnila vääntää Panthersin Jordan Leopoldin kanssa.

Kontillaan

Valokuva: Veijo Lyytikäinen

Mitähän tässäkin on oikein tapahtunut? Tapparan Atte Pentikäinen (82) ja Miko Malkamäki (4) ovat jossain kummallisessa konttauskisassa Ilveksen Joonas Raskin kanssa. Isossa kuvassa Ilves konttasi aina sarjan jumbosijaan saakka kyseisellä kaudella 2009-10, Tappara sentään pääsi puoliksi jaloilleen puolivälieräpaikan edestä.

Draper


Yksi hienoimmista comebackeista Tapparan historiassa on maalivahti Thomas Draperin paluu kirvesrintojen tolppien väliin kaudeksi 2001-02. Erityisen erikoista siitä teki se, että kanadalaisveskari oli torjunut Tapparassa edellisen kerran peräti 13 vuotta aiemmin, kun hän oli torjumassa mestaruutta 1988. Lähellä oli mestaruuden uusiminenkin 2002, mutta finaalissa oli tyytyminen hopeaan.

Luoma läpi


Puolustaja Mikko Luoma on karannut HIFK:n kultakypäräiseltä pakilta Marek Zidlickyltä Helsingissä marraskuun alussa 2001. Maalivahdin harhautus ei vain tällä kertaa onnistunut, vaan Mikko Strömberg onnistui tilanteen nollaamaan. Tappara voitti kuitenki 5-1.

Descôteaux

Kesällä 2004 Tappara hankki isokokoisen kanadalaispuolustajan Matthieu Descôteaux’n, joka oli aiemmin ollut NHL:ssä ensimmäisen kierroksen varaus, mutta ei ollut päässyt pelaamaan kuin viisi NHL-ottelua Montreal Canadiensin paidassa. Tapparassa meni yhdellä paremmin, sillä Descôteaux pelasi kuusi liigaottelua ennen kuin Tapparassa katsottiin parhaaksi pistää vahvasti keskenkuntoinen puolustaja Mestikseen ja sieltä myöhemmin Italiaan.