---

Tällä sivulla pyritään debunkkaamaan väärässä olijoiden yleisimmät hatarat perusteet, miksi Tapparalle ei kuuluisi laskea TBK:n 1940- ja 1950-lukujen mitaleita ja muita meriittejä. On lehtileikkeet, perustelut, esimerkit ja joulukoristeet todistamassa, että Tappara on vain jatkumo TBK:n jääkiekkoperinteelle ja jatkumot lasketaan ja pitää laskea yhteen. Lyhyesti tai ytimekkäästi sitä ei ole tehty.

Lisäys 15.11.2023: TBK:n tavaramerkin omistaa Tappara tukisäätiö (katso Patentti- ja rekisterihallituksen sivu), joka on Tapparan edustusjääkiekkotoimintaa pyörittävän Tamhockey Oy:n ja muusta toiminnasta vastaavan Tappara ry:n yhteistyönä pystyttämä säätiö – käytännössä se kattaa siis koko Tappara-seuranimen sateenvarjon alla olevan seurayhteisön. Jos Tapparan ja TBK:n yhteinen historia ei olisi niin sidoksissa toisiinsa hyvällä yhteisymmärryksellä, TBK:n tavaramerkin rekisteröiminen ei tietenkään onnistuisi Tapparalta mitenkään. Tämä on hyvä todiste siitä, että kaikki pitkä vuodatus tässä alla on totta, ja TBK-nimellä voitetut mestaruudet vuosina 1953-1955 kuuluu laskea Tapparan mestaruuksien kanssa yhteen, koska jääkiekon suhteen niiden historia on yhtä jatkumoa.

---

---

KUKA HALUAA MUUTTAA HISTORIAA

Kaikkein erikoisin ja samalla valheellisin väite TBK:n ja Tapparan mestaruuksien määrän laskemiskiistassa on se väite, että Tappara yrittäisi vääristellä historiaa tai jälkikäteen varastaa TBK:n mestaruuksia omiin nimiinsä. Asia on täsmälleen päinvastoin.

TBK:n mestaruudet on seurajatkumon kautta laskettu Tapparalle heti ensimmäisestä päivästä lähtien vuonna 1955, kun emoseuran ja siitä irronneen jääkiekkojaoston polut erkaantuivat. Historian jälkikäteen muuttamista yrittävät tehdä ne, jotka haluavat poistattaa Tapparan meriittilistasta sen edeltäjän TBK:n meriitit – ihmiset, jotka olivat vielä vuosikymmenten päässä edes syntymisestään, kun Tapparan historiaa alettiin kirjoittamaan niin kuin sitä on tätä tekstiä naputeltaessa tehty jo 68 vuotta. Mikä ihmeen oikeus tai mukamas ylivertainen tieto heillä on yrittää muuttaa virallista historiankirjoitusta, joka on kohta 70 vuotta ollut yhteneväinen ja johdonmukainen, ja johon on edes alettu yrittämään iskeä juopaa vasta vuosikymmeniä myöhemmin? Ja mikä on heidän perusteensa ja syynsä sille vaatimukselle? Kaikki me tiedämme vastauksen, eikä se ole TBK:n puolien pitäminen.

LEHTILEIKKEITÄ OSOITTAMASSA, KUINKA TAPPARA JA TBK NÄHTIIN ALUSTA LäHTIEN YHDEKSI JA SAMAKSI

Väite: TBK on eri seura kuin Tappara

Tappara on todellakin eri seura. Sen perusti vuonna 1955 TBK:n jääkiekkojaosto oman emoseuransa luvalla, hyväksynnällä ja jopa kannustuksella. Ruotsinkielinen koululaisliikunnasta startannut yleisseura ei kyennyt enää vastaamaan isojen lajien mestaruussarjojen jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin, minkä takia yleisseuran jääkiekkoilijat perustivat jääkiekon erikoisseuran (joka tosin pelasi parina kesänä piiritasoista jalkapalloakin). Käytännössä Tapparan perusti TBK.

Todisteet nimenvaihdoksesta ja uudesta seurasta löytyy mm. TBK:n vuoden 1955 loppupuolen vuosikokouksesta, jossa seuran jäsenet antoivat hyväksyntänsä TBK:n hallituksen käynnistämille toimille irrottaa jääkiekkoilijat omaksi erikoisseurakseen. Kokous toivotti lämpimästi onnea ”Tapparalle, joka jatkaa emoyhdistyksen perintöä”.

Huhtikuun 3. päivänä 1956 Tammerfors Bollklubbin kirje Suomen Palloliitolle kertoo, että ”22. marraskuuta 1955 erosivat allekirjoittaneen yhdistyksen jalkapallo- ja jääkiekkojaostot emoseurasta ja perustivat oman yhdistyksen nimeltä Tappara. Tämä on sittemmin liitetty yhdistysrekisteriin. Ero tapahtui parhaassa yhteisymmärryksessä, minkä vuoksi TBK jättää edellä mainitut lajit pois omasta kilpailuohjelmastaan.”

Kirje jatkaa nimeämällä kaikki TBK:n jääkiekkopelaajat, jotka se siirtää uuden Tappara-seuran alle. Kirje vielä kertoo, että kaikesta edellä mainitusta johtuen TBK haluaa myös luopua seuran sarjapaikasta ja siirtää sen uudelle Tappara-seuralle. Allekirjoittajana kirjeelle on Tammerfors Bollklubb r.f.

Tappara oli TBK:n tahto. TBK loi Tapparan jatkamaan jääkiekkoperintöään. Tappara peri emoseuralta paitsi värit (sininen, valkoinen, oranssi) myös kaiken sen jääkiekkoon liittyvän välineistön ja irtaimiston ihan fyysisistä SM-mitaleista ja palkinnoista lähtien. Jopa Tapparan ensimmäiset pelipaidat olivat samat, joilla TBK oli pelannut edellisellä kaudella – vain uusi seuramerkki ommeltiin vanhan päälle.

Minkäänlaista riitaa tai epäselvyyttä uuden seuran ja emoseuran keskinäisten asemien suhteen ei ollut, vaan koko asia tehtiin hallitusti, järjestyksessä ja hyvän tahdon mukaisessa sovussa.

Väite: TBK ei edes lopettanut jääkiekkoilua vaan on ollut olemassa koko ajan

TBK todellakin lopetti jääkiekon sarjatoiminnan loppuvuoden 1955 vuosikokouksensa päätöksellä, josta se kertoi vuoden 1956 huhtikuisessa kirjeessään Suomen Palloliitolle. Lajin harrastamista jatkettiin Ruotsalaisen yhteiskoulun oppilaiden parissa ns. höntsäilyharrastuksena, mutta vähemmän tavoitteelliseen kiekkotoimintaan oli sen verran paljon kiinnostusta, että vain vuosi edellisen kirjeen jälkeen TBK lähestyi Palloliittoa uudelleen kertoen, että vaikka jääkiekkotoiminta seurassa lopetettiin kokonaan vuoden 1956 aikana, niin toiminta elpyi juniori-ikäisten keskuudessa ja seura varautui mahdollisesti pelaamaan myöhemmin jonkin tason sarjapelejä ja ilmoitti pysyvänsäkin liiton jäsenenä.

Vielä 1950-luvun lopussa seura osallistui nuorimpien junioreiden piirinsarjoihin TBK:n nimellä. Aikuisten tasolle TBK-nimen alla pelannut joukkue palasi kaudella 1974-75 ja pelasi joitakin vuosia aladivisioonissa.

TBK:n todellinen jääkiekkotoiminta oli siis todistetusti ja seuran itsensä kertomana lopetettu, kun Tappara synnytettiin jatkamaan sitä jääkiekkotoimintaa. Se tosin yhtä lailla todistetusti jatkoi sitä myöhemmin ensin junioriharrasteluna ja sittemmin aikuistenkin harrastuksena, mutta sillä toiminnalla ei ollut mitään jatkumoa aiemman TBK-jääkiekkoilun kanssa.

Uudelleen alkanut TBK-kiekkoilu ei edes yrittänyt vaatia menestyshistoriaa takaisin itselleen, koska asiat ja tapahtumat olivat niin lähellä, että he tiesivät olevansa ihan eri asia kuin seuran menestysjääkiekko oli ollut. He eivät olleet ”kolminkertainen Suomen mestarijoukkue TBK” tai mitään muutakaan sellaista. He olivat alasarjaharrastajia, joille oli mutkatonta käyttää TBK:n säilyttämää liittojäsenyyttä ja liittyä sarjatoimintaan ilman paperihommia uuden seuran perustamisesta ja liittämisestä mukaan.

TBK:n uuden jääkiekkotoiminnan aikana Tappara, koko jääkiekkomaailma ja media mainostivat Tapparan mestaruuksia Tapparan ja TBK:n yhteissummalla, ja Tappara juhli tasavuosiaan laskien alkuvuodeksi TBK:n perustamisvuoden 1932. TBK ei haastanut tätä narratiivia missään vaiheessa seurojen yhteiselon kolmen tai neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Päinvastoin TBK:n perustajajäseniä ja muuta senaikaista seurajohtoa osallistui ilomielin tilaisuuksiin, joissa juhlittiin vaikkapa Tapparan 30-vuotista taivalta vuonna 1962, vain seitsemän vuotta koko Tappara-nimen keksimisen jälkeen.

TBK on sama seura tänä päivänäkin kuin se oli perustamisvuonnaan 1932 tai vaikka vuonna 1955 voittaessaan kolmannen peräkkäisen jääkiekkomestaruutensa. TBK voi, saa ja sen pitääkin kertoa historiassaan, että se on voittanut kolme Suomen mestaruutta jääkiekossa. Mutta sen jääkiekkotoiminta ennen vuotta 1956 ja uudelleen talvella 1958 aloitettu jääkiekkotoiminta eivät ole sama asia. Sen jatkumon TBK halusi siirtää Tapparalle vuonna 1955.

Väite: TBK halusi mestaruudet itselleen ja pois Tapparalta

TBK:n ja Tapparan ”riitautuminen” alkoi 1980-luvun lopussa, yli 30 vuotta sen jälkeen, kun TBK avasi Tappara-polkunsa. Toisaalla esitin syyksi asian esiin nousemisesta juuri siinä vaiheessa sen, että Tappara-mestaruuksien määrä alkoi lähestyä hirmuista vauhtia Ilveksen ykkösasemaa kyseisessä tilastossa, ja vastauksena siihen käynnistyi nimenomaan ilvesläistä alkuperää oleva hyökkäys Tapparalle laskettuja TBK-mestaruuksia vastaan. Yhtenä ääntään käyttämässä olleista 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oli mm. TBK:n jalkapallojaoston puheenjohtaja Kari Helenius. Hänen yhteytensä ja rakkautensa Ilvekseen on hyvin tiedossa ja dokumentoituna, ainakin kun osaa käyttää hänen lempinimeään, jolla hänet tunnetaan paremmin kuin virallisella etunimellään. Näin keskustelu mestaruuksien uudelleen laskemisesta näyttää olevan TBK-lähtöistä, mutta yhtä lailla siinä saattaa olla kyseessä vahva yritys säilyttää Ilveksen ykkösasema tilastoissa. Ja halusiko TBK:kaan edes kyseisiä meriittejä Tapparalta pois, vai enemmänkin vain sitä, että heidän jääkiekkohistoriansa pysyisi näkyvimmin mukana eikä kokonaan sulautuisi Tapparaan?

Ulospäin näkyvin seikka tästä riitauttamisesta oli Hakametsän hallin kattoon 1990-luvun vaihteessa nostetut mestaruusviirit, joissa alun perin myös 1953-55 mestaruuksien kohdalla oli Tapparan logo. Se nostatti kovan keskustelun ja vaatimukset, että viireihin piti vaihtaa TBK-logot. Tampereen kaupungin päätöksellä vaatimus hyväksyttiin ja nuo kolme viiriä vaihdettiin TBK-logoille. Vaikka Tappara seurana olikin tuota vaihtopäätöstä vastustamassa, niin asia meni ihan oikein. Tappara edes nimenä ei ollut olemassa, kun ne kolme mestaruutta voitettiin. Ne voitti TBK ihan omalla logollaan, vaikka se myöhemmin jatkoikin Tapparana.

Mielenkiintoinen seikka on sekin, että Hakametsän jäähallin avaamisesta vuonna 1965 lähtien aina tuohon noin 25 vuotta myöhemmin tapahtuneeseen mestaruusviirien lisäämiseen asti hallin käytäväseinällä olleessa tilastotaulussa vuosien 1953-55 mestaruuksien kohdalla oli Tapparan logo ilman julkista kiukkua tai ihmettelyä.

Viirien vaihtaminen TBK:lle ei kuitenkaan vähennä Tapparan mestaruuksien määrää kuin ainoastaan kattoviirien eri logoja laskettaessa. Todellisuudessa mestaruuksia Tapparalla on edelleen yhtä paljon. Kun puhumme historiasta tai tilastoista, joissa on mukana vuotta 1956 edeltävät ajat, pitää puhua TBK/Tapparasta tai huomata eritellä esimerkiksi ”X kpl mestaruuksia, joista kolme ensimmäistä TBK-nimellä”. Emme voi väittää, että Tappara seuranimenä tai -logona voitti niitä vuosien 1953-55 mestaruuksia, mutta Tappara seurajatkumona voitti ne ollen silloin TBK.

Myös vuonna 1990 viirien logojen vaihtamista ajamassa ollut TBK:n jalkapallojaoston puheenjohtaja Helenius totesi samalla, että he halusivat viirit vaihtoon, mutta ”maratontaulukko saa kyllä olla siinä muodossa kuin on pidetty” (Iltalehti 23.8.1990). Maratontaulukon entisellään pitäminen tarkoittaa sitä, että TBK:n ja Tapparan ottelut, voitot, maalit ja viime kädessä myös mestaruudet lasketaan yhteen. TBK ei siis edes vuosikymmeniä myöhemmin vaatinut poistamaan Tapparan tilastoista mitään. Se halusi vain oman logonsa näkyviin ja kiekkohistoriansa muistettavaksi.

TBK:n jääkiekko 1934-1955 ja myöhemmin Tappara ovat yhtä ja samaa.

Väite: TAPPARA YRITTÄÄ VIEDÄ TBK:LTA KUNNIAA

Asia on juuri päinvastoin. Se, että Tapparalle lasketaan mukaan TBK:na voitetut mestaruudet, pitää TBK:n nimeä elossa ja relevanttina uusillekin sukupolville. Tapparan ja TBK:n yhteenlaskeminen alleviivaa sitä, että Tapparaa ei olisi olemassa ilman TBK:ta. TBK saa itsekin pelkkää hyötyä siitä, että se lasketaan niin vahvasti Tapparan synnyttäjäksi, ettei niiden meriittejäkään eritellä.

Ilman vahvasti yllä pidettyä yhteyttä Tapparaan ja koko seurajatkumon korostamista myös mestaruudet yhteen laskemalla TBK olisi jo aikoja sitten vaipunut unholaan, jossa sen tietäisi ja muistaisi vain se pieni promille kansasta, joiden harrastuneisuuden aloihin jääkiekkohistoria kuuluu. TBK jääkiekkoseurana olisi samanlainen kuin vaikka Hämeenlinnan Tarmo tai Helsingin Karhu-Kissat, vahva seura aikoinaan mutta kadonnut jo kauan sitten huippujääkiekkokartalta ja löydettävissä enää Jääkiekkokirjoista tai Wikipedian SM-mitalistiluetteloita selaamalla. Sen sijaan TBK nimenomaan Tapparan synnyttäjänä on edelleen kaikkien tiedossa 70 vuotta myöhemminkin. ”Kaikki” tietävät, että tätä Tappara-nimistä eurooppalaista suurseuraa ei olisi edes olemassa ilman sen juuria Tampereen ruotsinkielisen yhteisön perustamassa seurassa nimeltä Tammerfors Bollklubb.

Yhteenlaskettu historia ei ole mitenkään pois TBK:lta. Siltä ei ole viety tai varastettu yhtään mitään sillä, että sen voittamat kolme mestaruutta lasketaan mukaan sen seuraajan Tapparan mestaruuksiin. Yhteinen historia ja meriittilista päinvastoin tunnustavat TBK:n merkityksen ja ansiot.

Väite: Tappara ei itsekään tunnusta TBK:ta, koska juhlii vuotta 1955

Vuonna 2005 Tappara piti 50-vuotisjuhlat. Helpolla laskutoimituksella se on siis 50 vuotta vuodesta 1955 eli Tapparan perustamisvuodesta. Samoin fanituotteissa on nähty mainostettavan vuotta 1955. Eli jos Tappara itse laskee historiansa vain tuosta vuodesta saakka, miksi sille sitten pitäisi laskea sitä edeltäneet – ja vielä eri seuranimen – pelaamat ajat ja meriitit?

Näyttää yksinkertaiselta ja vankalta perusteelta, että TBK-mestaruuksia ei pidä laskea Tapparalle. Mutta ei ole sitä.

Tappara on juhlinut 50-vuotisjuhliaan kahdesti. Se teki todellakin niin vuonna 2005, mutta se teki niin myös vuonna 1982. Se ehti juhlistaa tasavuosikymmeniä myös vuosina 1972 ja 1962. Niistä laskutoimitus taaksepäin osoittaa TBK:n perustamisvuoteen 1932.

Juhlittiinko 1992? Tai 1995? Minun muistini tai tutkintani ei kerro. Sen ne kertovat, kuten aiemminkin mainittiin, että takavuosikymmeninä TBK-jäsenet aina seuran perustajajäseniä myöten juhlivat yhdessä Tapparan kanssa niitä TBK:n perustamisesta laskettuja tasavuosia. Paras esimerkki on vuosi 1962, jolloin Tapparan ja TBK:n eriytymisestä oli vain seitsemän vuotta, asioita tekemässä olleet ja niihin vaikuttaneet henkilöt olivat hyvinkin elossa ja miesmuisti oli edelleen kirkas. Tappara juhli 30-vuotista historiaansa, pelasi 30-vuotisjuhlaottelun saksalaista SC Riesserseetä vastaan ja myöhemmin toisen vielä ”kaikkien aikojen pahinta vastustajaansa” Ilvestä vastaan, palkitsi pitkäaikaisia toimijoitaan ja niin pois päin. Kaikessa siinä oli mukana aktiivisia TBK-toimijoita ja johtohenkilöitä, aina joulukuun 1932 TBK:n perustamiskokouksessa mukana olleista lähtien. Heillä ei ollut pienintäkään ongelmaa juhlia seitsemän vuotta vanhan Tappara-organisaation järjestämiä juhlia 30-vuotisen toiminnan kunniaksi. Siihen aikaan, ja vielä pitkään sen jälkeenkin, kaikki tiesivät, että kyseessä oli sama jatkumo, jossa vain nimi oli vaihdettu, vaikka tekniset, lailliset ja kirjanpidolliset seikat uuden yhdistyksen perustamisen tarvitsivatkin. Tiedettiin, mitä oltiin ja miten asiat olivat menneet ja tarkoitettu meneviksi, ei riidelty mestaruuksien määrästä tai yritetty tehdä juopaa seurojen välille. Historia ja meriitit olivat olemassa niin kuin olivat, ja asia oli jokaiselle täysin itsestäänselvää.

Samoin asiat olivat selkeitä myös Ilveksen leirissä, jossa oltiin 1950-luvulla hyvin läheltä todistettu tapahtumia, jotka silloin olivat merkityksetöntä arkipäivää, ja joille historian ja meriittilistojen pituuksien painolasti kaadettiin päälle vasta paljon myöhemmin tietämättömien ihmisten päsmäröidessä. Ilves oli hankkinut Jaakko Hietaniemen – TBK:n monivuotisen pelaajan ja valmentajan, jonka peliura oli päättynyt jo viitisen vuotta ennen Tapparan syntymistä – vanhan luistimen ja antanut hopeoida sen. Tämän 30-vuotislahjan Ilves luovutti Tapparalle kiertopalkinnoksi palkitsemaan niitä henkilöitä, jotka ansioituvat seuran tulevien junioreiden parissa työskennellessään samoin kuin Hietaniemi ja muut pyyteettömästi seuran eteen toimineet olivat tehneet kolmenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Ilveksen lahjoittama ”Jaskan luistin” toimii Tapparan kiertopalkintona edelleen 2020-luvulla.

Itsestäänselvät ajat päättyivät Tapparan 1980-luvun lopun triplamestaruuteen ja Ilveksen historiallisen ykkösaseman huojumiseen. Alkoi kansanliike, jonka tarkoitus ei ollut palauttaa TBK:lle mestaruuksia (joita siltä ei oltu koskaan edes viety pois!) vaan vähentää Tapparan mestaruuksien määrää. En ala väittää asiaa varmaksi, mutta nostan esiin epäilyn, että noiden aikojen riitely aiheutti TBK:n ja Tapparan välille eripuraisuutta, mikä näkyi myöhemmin myös juhlavuosikymmenten uudelleen laskemisena.

Vaikka Tappara onkin viime aikoina juhlinut vuotta 1955 eikä vuotta 1932 kuten aiemmin, niin sillekin on perusteensa. Tappara on todellakin perustettu vuonna 1955; se on täysin juhlittavissa oleva merkkipaalu. Vasta silloin tuli nimi ja seuramerkki, joiden liittäminen niitä edeltävien aikojen juhlistamiseen olisi kyseenalaista sekin. Tapparan merkki ja vuosi 1932 sopivat huonosti rinnakkain. Ei voi kuitenkaan mitenkään kiistää, etteikö olisi ristiriitaista, jos toisaalla esitetään vuotta 1955 ja toisaalla juhlistetaan meriittejä, jotka on ansaittu jo ennen sitä vuosilukua. Se ei kuitenkaan ole millään lailla osoitus siitä, etteikö Tappara ole pitänyt ja pidä edelleen TBK-aikoja juurinaan. Vastaamaton kysymys on lähinnä se, miksi Tappara otti monta vuosikymmentä nimimuutoksen jälkeen markkinoinnissa vuosipaalukseen sen 1955 eikä toiminut kuten oli tehnyt ensimmäiset vuosikymmenensä.

Tässä on seikka, joka ei kiistä TBK:n ja Tapparan mestaruuksien historianmukaista yhteenlaskemista, mutta antaa aivan turhan mahdollisuuden pärisyttää poskia Tapparan oman toiminnan epäjohdonmukaisuuden vuoksi.

Ässät, Jokerit ym. esimerkkitapaukset, joissa nimi vaihtuu ja meriitit eritellään

Monesti esitetään puolustuksia siitä, että TBK:n ja Tapparan mestaruudet ja meriitit pitää erottaa irti toisistaan, koska niin on tehty muidenkin nimeään tai organisaatiotaan vaihtaneiden kohdalla.

Innokkaimmin vastaväittäjät ihmettelevät, miksi Ässien mestaruuksiin ei lasketa Porin Karhujen mestaruutta 1965 ja/tai porilaisen RU-38:n mestaruutta 1967, kun ne kaksi lopettivat jääkiekkoilun ja yhdistyivät Ässiksi heti RU-38:n mestaruuden jälkeen seuraavaksi kaudeksi.

Toisena esimerkkinä käytetään Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan muuttumista Helsingin Jokereiksi 1967. Näiden kahden historiatilastot on virallisissa tilastokirjoissa laskettu erillisinä omilla nimillään, toisin kuin TBK/Tappara, jossa kuitenkin tapahtui ihan samanlainen jääkiekkojaoston eriytyminen eri nimelle.

Kolmas problematiikkaa tuova on Lahden pääsarjakiekkoilun laskentatapa, kun kiekkotoiminta alkoi Viipurin Reippaan muutettua Lahteen, vaihtui Lahden Reippaaksi ja on sen jälkeen ollut konkurssien ja muiden syiden takia Kiekkoreipas, Hockey-Reipas ja Reipas Lahti ennen kuin viimeisimpänä muutoksena kiekkokartalle tuli Pelicans vuonna 1996. Virallisissa tilastoissa näistä Viipurin Reipas on laskettu erillisenä, kaikki muut Reipas-inkarnaatiot plus Pelicans yhteen. Lahtelaisen/reipaslaisen kiekkokulttuurin kuvioista minulla ei ole yhtä selkeää kuvaa kuin TBK/Tapparasta, mutta vaikkapa emo-Reippaasta jo kertaalleen irroitetun jääkiekkojaoston Kiekkoreippaan edustusjoukkueen erottaminen omaksi organisaatiokseen nimellä Hockey-Reipas vertautuu täysin TBK:n ja Tapparan tapauksen kanssa eikä niiden yhteislaskemisessa ole ristiriitaisuutta. Sen sijaan se, että Hockey-Reipas meni konkurssiin ja pukkasi ulos uutena seurana ei vertaudu Tampereen tilanteeseen, mutta silti ne on virallisesti laskettu yhteen. Koska ikivanhoja Viipurin Reippaan Suomen mestaruutta 1928 ja Lahden Reippaan cup-mestaruutta 1966 lukuun ottamatta isoa menestystä ei ole Lahteen tullut, ei myöskään puhe ja polemiikki yhteisten tai erillisten historioiden kanssa ole ollut edes murto-osaa siitä kuin Tampereella. Faktat ovat kuitenkin sellaiset, että mikäli Tappara ja TBK erotettaisiin toisistaan historiatilastoissa, sitten pitäisi erottaa myös Lahden Reipas ja Lahden Kiekkoreipas (1975), ja Kiekkoreipas ja Hockey-Reipas (1989), ja Hockey-Reipas ja Reipas Lahti (1992). Tämä viimeisin saisi sitten olla sama kuin Pelicans (1996) – vaikka niillä onkin tbk-tapparamaisesti eri nimi.

Töölön Vesan ja Jokerien tilanne tosiaan ulkoisesti näyttää samalta kuin Tampereella, eli emoseurojen jääkiekkojaostot irtautuivat omaksi seurakseen, joka jatkoi eri nimellä. Siksi hämmästellään, miksi TBK/Tappara lasketaan virallisesti yhteen, Vesa/Jokerit erikseen. Vesalla tosin ei mainittavaa menestystä ollut, joten tämäkin on volyymiltaan ollut pikkuriikkistä Tampereen asiaan verrattuna. Mutta vaikka tämä muutos ulkoisesti näyttääkin yhtäläiseltä, sisäisesti kyseessä on aivan eri asia. Kuten on osoitettu, Tappara irtautui TBK:sta hyvillä suhteilla ja suoranaisesti emoseuran kannustamana jatkamaan sen aloittamia kiekkoperinteitä. Helsingissä puolestaan rahamies Aimo Mäkinen maksoi Töölön Vesan velat ja ihan käytännössä osti sen jääkiekkotoiminnan itselleen niillä ehdoilla, että hän saa tehdä ostamansa jääkiekkopuolen kanssa mitä haluaa. Hän halusi tehdä siitä ihan oman seuransa nimeltä Jokerit. Eron tehneiden seurojen yhteiset ja erilliset tahtotilat poikkeavat täysin toisistaan Helsingin ja Tampereen tapauksissa.

Pori taas on näistä kaikin helpoin. Siellä sekä Karhut että RU-38 halusivat yhdistymistä, koska kaupunki ei kantanut kahta pääsarjajoukkuetta ja kummallakin oli omat ongelmansa, taloudelliset tai muut. Ne neuvottelivat yhdistymisestä ja pääsivät yhteisymmärrykseen, jonka yhtenä ehtona oli, että uusi seura ei jatka kummankaan yhdistyvän seuran historiaa vaan aloittaa nollasta puhtaalta pöydältä. Siksi Porin skenaario on massiivisesti erilainen tapaus kuin TBK:n ja Tapparan, ja siksi Karhut, RU-38 ja Ässät ovat kaikki ihan oma juttunsa.

Oma sekavahko tapauksensa Suomessa on naisten jääkiekon puolelta, jossa Kiekko-Espoolle lasketaan 16 Suomen mestaruutta. Sen seurajatkumon tarina alkoi juuri sillä nimellä Kiekko-Espoona, jolla se voitti naisten SM-jääkiekon viidentoista ensimmäisen vuoden aikana neljä pronssimitalia. Kiekko-Espoo vaihtoi nimensä Bluesiksi vuonna 1998, ja sittemmin Bluesin naiset voittivat 14 Suomen mestaruutta, kunnes koko seura ajautui konkurssiin ja lopetti toimintansa. Tässä vaiheessa Bluesin junioriorganisaatiosta irtautuneet osaset olivat perustaneet uudelleen Kiekko-Espoo -nimisen seuran. Konkurssin jälkeen kaudelle 2019-2020 Bluesin naisten joukkue siirtyi takaisin Kiekko-Espoon siiven alle ja on sen jälkeen voittanut pari mestaruutta lisää. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, välillä Espoossa pelattiin naisten SM-jääkiekkoa myös nimellä Espoo United (2016-17), kun sitä edellisellä ja sen jälkeisellä kaudella nimi oli ollut Blues. Tämä Espoo United -kausi toi kaappiin SM-hopeaa. Nämä kaikki – Kiekko-Espoo 1983-1998, Blues 1998-2016, Espoo United 2016-2017, Blues 2017-2019 ja uudelleen perustettu Kiekko-Espoo 2019-eteenpäin – lasketaan täysin iloisesti ja ilmeisen skismattomasti yhteen mitali- ja meriittitilastoissa. Kiekko-Espoo on voittanut 16 Suomen mestaruutta, joista 14 aiemmalla nimellään Blues. No problemos, ei lehtijuttuja, ei kapinoita.

Kuten kaikki esimerkit osoittavat, jatkumoita ja yhteyksiä laskettaessa on otettu huomioon ja ehdottomasti myös pitääkin ottaa huomioon se, mikä on ollut organisaatiomuutoksiaan tai -vaihdoksia tehneiden seurojen halut ja aikomukset.

Lisäksi myös Jääkiekkoliiton ja sarjavaliokuntien ynnä muiden instanssien säännöt ja käytännöt ovat eläneet, ja monesti asioita on ratkottu luultavasti täysin tapauskohtaisesti. Esimerkkinä vaikka edellä mainittu RU-38:n ja Karhujen yhdistyminen Ässiksi 1967. Uusi seura Ässät sai toisen entisen seuran sarjapaikan mestaruussarjassa, mutta toinen paikka jätettiin täyttämättä ja kaksitoista joukkuetta sisältäväksi aiottu sarja pelattiin vain yhdellätoista joukkueella. Vain kaksi vuotta myöhemmin tilanne oli sarjapaikkojen osalta sama Lahdessa, kun Upon Pallo luopui ja olisi jättänyt mestaruussarjan taas parittomalle joukkuemäärälle, mutta tällä kertaa tyhjäksi jääneelle sarjapaikalle nostettiinkin alemmasta sarjasta Hilpara. Yhdellä kertaa asia ratkaistiin noin, toisella kerralla toisella tavalla.

Yleinen yhtiöittäminen ja edustuskiekkoilun eriyttäminen emoseurasta

TBK:n jääkiekkojaoston eriytyminen omaksi organisaatiokseen Tapparaksi saattoi olla kotimaisen jääkiekkohistorian ensimmäinen tapaus, mutta sen jälkeen vastaavaa on nähty lukemattomia kertoja. Myöhemmin jopa jääkiekkoseuroista, myös Tapparasta, on vielä eriytetty edustusjääkiekkoilu junioritoiminnasta. Tapparankin edustusjääkiekkotoimintaa hoitaa tällä hetkellä Tamhockey Oy, joka vastaa miesten liigajoukkueesta ja vanhimmasta U20-juniorijoukkueesta. Tappara ry toimii edelleen U18-junioreista kaikkein nuorimpiin. Aiemmin Tapparan edustuskiekkotoimintaa pyörittämässä ovat olleet mm. Liiga-Tappara ry ja Tamhockey ry. Kaikki ne ovat olleet omia erinimisiä yhdistyksiään ja eri henkilöstön organisaatioita kuin emoseura Tappara.

Myös esimerkiksi Ilveksessä on toimittu samoin. Emoseura Ilveksen edustusjääkiekkotoimintaa pyöritti vuodesta 1981 eteenpäin Liiga-Ilves ry ja nykyisin puikoissa on Ilves-Hockey Oy. Sama edustustoiminnan eriyttäminen irti junioritoiminnasta on tehty kaikissa huippuseuroissa.

Tavallisesti nämä omaksi organisaatiokseen eriytetyt edustuskiekkojaostot jatkavat pelaamista emoseuran nimellä. Niinpä Tamhockey Oy:n johtama jääkiekko pelaa nimellä Tappara ja Ilves-Hockey Oy:n nimellä Ilves. Nimiriitoja emoseurojen ja edustusmiehistöjen välillä ei liene vielä nähty, mutta esimerkiksi seuramerkeissä eli logoissa on nähty riitoja. Ilveksen edustusjääkiekkokin pelasi yhdessä vaiheessa useita vuosia eri logon alla kuin emoseuransa. Myös Helsingin IFK on käyttänyt edustusjääkiekkojoukkueellaan eri logoa kuin emoseuralla.

TBK/Tapparan historia on poikkeus siinä, että eriytynyt edustusjääkiekko jatkoi pelaamista täysin uudella nimellä syistä, jotka liittyvät kielikysymykseen ja yleiseen houkuttelevuuteen. Mutta se ei ole ainoa poikkeus. Myös Lahdessa vuonna 1975 emoseura Reippaasta irtautunut jääkiekkojaos jatkoi pelaamista uudella nimellä Kiekkoreipas. Reipas jäi harrastamaan muita lajeja. Kuten TBK/Tapparankin kohdalla, niin myös Reippaan ja Kiekkoreippaan jääkiekkomeriitit lasketaan yhteen Suomen kiekkoilun virallisessa kirjanpidossa. Tätä Tapparan vastustajat eivät kuitenkaan jostakin syystä pidä ollenkaan vääränä. Muutoksessa TBK:sta Tapparaan on monimutkaistavana seikkana se, että kerran jo jääkiekosta luopunut TBK jatkoikin myöhemmin miesten sarjojen jääkiekkoilua omalla nimellään, ehkä hiukan jopa alkuperäisen eriytymissopimuksen, tai jos ei sopimuksen niin ainakin eriytymisilmoituksen, vastaisesti. Alkuperäinen tarkoitus ei ollut, että TBK aloittaa jääkiekon uudestaan ja onkin sitten teoriassa Tapparan kilpailija.

ERI NIMi mutta YHTEINEN HISTORIA – SAMA NIMI mutta ERI HISTORIA

Kun sanotaan, ettei Tapparaa ja TBK:ta voi laskea yhteen, koska ne ovat erinimisiäkin, niin tapparalaisten käyttämä hassutteluesimerkki sitä vastaan on, että onko Marja-Liisa Kirvesniemi eri henkilö kuin Marja-Liisa Hämäläinen, joka hänen nimensä oli ennen avioliittoa, eli eikö Kirvesniemen voittamia hiihtomitaleita lasketa yhteen Hämäläisen saldon kanssa. Tämä tietysti on lähinnä hassuttelua, eikä ole ihan yksi yhteen TBK/Tapparan kanssa.

Vaikka kahdella eri nimellä ja kahdella erinimisellä seurallakin voi olla yhteinen ja yhteenlaskettava historia, se ei tietenkään toimi mielivaltaisesti miten vain. Marja-Liisa Kirvesniemen mitalit voidaan laskea yhteen Marja-Liisa Hämäläisen mitalien kanssa, mutta ei tietenkään Hilkka Riihivuoren mitalien kanssa. Sitä ei voida tehdä edes yhteisellä sopimuksella. TBK olisi saattanut vuonna 1955 lyödä jääkiekkopillit pussiin ja testamentata kaikki pelaajansa vaikka Epilän Esalle, mutta Esa ei olisi saanut testamentissakaan TBK:n meriittihistoriaa tai edes sen paikkaa mestaruussarjassa. Esa ei olisi jatkanut TBK:n perintöä. SM-sarjaan sen olisi pitänyt nousta normaalin karsintaprosessin kautta. Mutta kun TBK itse irrotti jääkiekkoilijansa omaksi yhdistyksekseen, ja vaikka sillä toisella yhdistyksellä oli eri nimi, se myös saattoi siirtää sille uudelle nimelle sarjapaikkansa. Uudet perustetut seurat eivät aloita suoraan mestaruussarjasta – paitsi kun ne eivät ole oikeasti uusia organisaatioita kuin paperihommien puolella. Jokainen TBK:ssa, jokainen Tapparassa, jokainen Jääkiekkoliitossa, ja jokainen kaikissa muissa seuroissa ja joukkueissa tiesi, ymmärsi ja hyväksyi, että kaukaloon joulukuussa 1955 pelaamaan astunut Tappara on sama asia ja joukkue kuin TBK oli ollut vielä kuukautta aikaisemmin. Tapparalle kuului se sarjapaikka eikä sen tarvinnut lähteä nousemaan alasarjojen kautta. Sen sarjanousun Tapparan jääkiekkojoukkue oli aloittanut parikymmentä vuotta aiemmin nimellä TBK, ja nyt se jatkoi pelaamista uudella nimellään. Se oli voittanut kolmella edellisellä kaudella Suomen mestaruuden, ja nyt se lähti yrittämään neljättä mestaruuttaan uudella nimellä. Kenelläkään ei ollut tästä tosiasiasta epäselvyyttä, kuten aikalaisten kertomukset tämän sivun ylälaidassa olevissa lehtileikkeissä osoittavat.

Tapparan ja TBK:n yhtä aikaa sekä sama että kuitenkin erillinen historia ei ole edes poikkeuksellinen asia jääkiekkomaailmassa. Pohjois-Amerikan ammattilaissarjat ovat urheilutilastoinnin, perinteiden ja meriittien arvostamisen suhteen maailman kärkeä, ja NHL:ssä on täysin vastaava nimitapaus, joka hoituu aivan kuten TBK:n ja Tapparankin kohdalla virallisissa kirjoissa tapahtuu.

Winnipeg Jets pelasi vuosina 1972-1996 ensin WHA-liigassa ja myöhemmin NHL:ssä. Kaudella 1992-93 Teemu Selänne teki Jetsin paidassa tulokaspelaajien maaliennätyksen 76 maalia. Vuonna 1996 organisaatio jätti Winnipegin ja muutti Phoenixiin, jonne perustettiin Jetsin jatkeeksi seura nimeltä Phoenix Coyotes. Vuonna 2011 taas toinen NHL-seura Atlanta Thrashers myytiin ja siirrettiin Winnipegiin, jossa se on pelannut kaudesta 2011-12 lähtien samalla nimellä Winnipeg Jets kuin kaupungista 14 vuotta aiemmin lähtenyt edellinen seurakin. Kaudella 2016-17 Patrik Laine teki Jetsin paidassa 36 maalia, joka oli seuran uusi tulokkaiden maaliennätys.

Hetkinen! Winnipeg Jetsin Teemu Selänne teki seuran ja koko NHL:n tulokkaiden maaliennätyksen 76 maalia, mutta Winnipeg Jetsin Patrik Laineen 36 maalia on myös seuran tulokkaiden maaliennätys? Miten se on mahdollista? Se on mahdollista, koska Selänteen 76 maalia onkin Arizona Coyotesin tulokkaiden maaliennätys. Arizona Coyotes on entinen Phoenix Coyotes, joka taas on entinen Winnipeg Jets. NHL:ssä on siis pelannut kaksi samannimistä seuraa, jotka kuitenkin ovat aivan eri seuroja.

Kaksi samannimistä voivat olla aivan erillisiä juttuja, mutta myös toisinpäin, kaksi aivan eri nimistä seuraa voivat olla yhtä ja samaa jatkumoa. Näin on mahdollista myös se, että Teemu Selänteen nimissä on Coyotesin tulokkaiden maaliennätys, vaikka Selänne ei ole koskaan edes pelannut Coyotes-paidassa. Hän on kuitenkin pelannut saman jatkumon seurassa, josta myöhemmin tuli Coyotes.

Tämä on siis täsmälleen sama asia kuin se, että TBK:sta tuli Tappara ja niillä on yhteinen historia, mutta silti samaan aikaan voi olla olemassa myös TBK, jolla ei ole mitään yhteistä historiaa Tapparan kanssa. Tapparalla voi olla TBK-nimisen seuran meriittejä listassaan, aivan kuten Arizona Coyotesilla on Winnipeg Jetsin nimellä saavutettuja meriittejä omassa listassaan. Se, että myöhemmin on tullut uusi Winnipeg Jets, ei siirrä Coyotesin aiempaa Jets-historiaa uuden samannimisen seuran alle. Samoin Tapparan aiemmalla TBK-nimellä tulleet meriitit eivät siirtyneet sille TBK:lle, joka vuosikymmen tai pari myöhemmin teki paluun miesten jääkiekkosarjoihin.

NHL:stä löytyy myös eri nimisten mutta yhteen laskettujen organisaatioiden esimerkki. Vuonna 1927 perustettu Toronto Maple Leafs on voittanut 13 NHL:n mestaruutta, joista ensimmäisen kaudella 1917-18 ja toisen 1921-22 – siis jo ennen Maple Leafs -nimen ja -logon keksimistä. Ensimmäinen mestaruus tuli nimellä Toronto Arenas ja toinen nimellä Toronto St. Patricks. Eri nimistä, logoista, perustamisvuosista ja sen sellaisista ristiriidoista huolimatta maailman johtava jääkiekkosarja ja lähes kaiken jääkiekkotilastoinnin ja -historioinnin isä sekä äiti NHL laskee ne yhteen. Minä en lähde sen kummemmin selvittelemään enkä edes arvailemaan Arenasin, St. Patricksin ja Maple Leafsin suhteita toisiinsa. Tässä yhteydessä ja sataprosenttisen täsmällisenä esimerkkinä se riittää, että ne ovat eri nimisiä seuroja mutta niiden meriitit ja mestaruudet on laskettu yhteen. Sellainen ei ole mahdotonta eikä edes millään lailla ennen kuulumatonta. >> Toronto Maple Leafsin mestaruudet NHL:n ennätyssivustolla

Esimerkkejä löytyy myös kansainvälisestä maajoukkuekiekosta. Valtio nimeltä Neuvostoliitto liittyi kansainväliseen jääkiekkoon 1950-luvulla ja ehti voittaa 22 maailmanmestaruutta ennen kuin liittovaltio hajosi useisiin pienempiin valtioihin. IIHF:n jääkiekkokirjanpidossa Neuvostoliiton ”keskusvaltio” Venäjä oli se, joka jatkoi Neuvostoliiton kiekkoperinteitä. Venäjä voitti viisi maailmanmestaruutta ennen kuin se sanktioitiin ulos kansainvälisestä jääkiekkotoiminnasta maan laittoman hyökkäyssodan takia. Kansainvälisen jääkiekon kattojärjestö IIHF laskee Neuvostoliiton ja Venäjän meriitit yhteen – samoin kuin se tekee myös nykyisen Tšekin tasavallan ja sitä edeltäneen Tšekkoslovakian mitalimeriitit. Neuvostoliitto ja Venäjä ovat ”eri seuroja”, mutta jatkumo on selkeä – tai ainakin yhteisesti sovittu sellaiseksi, aivan kuten se on TBK:n ja Tapparankin tapauksessa.

---

Vähän sekavaa se voi olla, mutta kun mieli ei tukkeudu siitä ajatuksesta, että Tapparan mestaruuksien määrä on saatava pienemmäksi kuin Ilveksen, niin tämäkin kaikki on täysin järkevää ja loogista.