---

SOTA KESKEYTTI JÄÄKIEKKOILUN

Niin sanottua sotasarjaa yritettiin pelata kahdeksan joukkueen kesken, mutta sota esti senkin. Joukkueet ehtivät pelata eri määrän otteluita ennen kuin sarja keskeytettiin kokonaan.

Tylyimmin kävi Helsingissä 6. helmikuuta pelaamista yrittäneille Karhu-Kissoille ja TBK:lle, joiden kohdalle osui Neuvostoliiton ilmahyökkäys. TBK:n joukkue oli vielä päässyt junalla pelipaikalle ja jäällekin, mutta ilmahälytyksen myötä Kaisaniemen kentän valot sammutettiin ja peli keskeytettiin toisen erän alussa TBK:n johtaessa 1-0. Pommien alkaessa putoilla joukkueet ja osa katsojista suojautuivat huteraan pukukoppiin. TBK:n Vasif Ahsen-Böre ehti painaa muutaman tytön matalaksi suojaan, kun kentälle osui pommi ja laudoista rakennettu pukukoppi rojahti sirpaleiden iskusta kasaan. Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita kuin Ahsen-Bören pelastamat tytöt, kuolonuhreja ja loukkaantuneita tuli, mukana loukkaantuneissa myös yksi Karhu-Kissojen pelaaja. Peli jäi pelaamatta, mutta TBK:n pojat pääsivät lopulta ehjinä kotiin Tampereelle, kunhan junat saatiin taas kulkemaan.

TBK:n osallistumista mestaruussarjaan pidettiin optimistisena ja vähän hullunakin, sillä tiedossa oli, että sillä tulisi sotapalveluksen vuoksi olemaan isoja vaikeuksia saada jalkeille kokoonpanoa. Ilves lupasi tukensa, että TBK pääsisi osallistumaan, mutta soraääniä oli ilmassa edellistalven sotasarjan kokemusten takia, kun rintamalta lomalla olleet pelaajat saivat edustaa mitä seuraa tahansa vain pystyivät. Sellaisista ”mustalaisten hevoskaupoista” eivät yleisö ja veikkaajat tykänneet, esitti Aamulehden kolumnisti.

Ilveksen antamista avuista merkittävin lienee maalivahti Gösta Wangel, joka Ilveksessä oli kakkosjoukkueen miehiä, mutta sai TBK:sta paikan ykkösenä ja pitikin sen seuraavat kymmenen vuotta.

TBK ehti kauden aikana pelata neljä ottelua, jotka se hävisi kaikki tehden vain yhden maalin Tarmoa vastaan. Sen hoiteli maaliverkkoon TBK:ssa pelanneista Ahsen-Bören veljeksistä nuorempi, Vasif. Mestaruussarjan viralliseen sarjataulukkoon kesken jäänyt ottelukin on merkitty mukaan, kun pelattuja otteluita on sarjataulukkoon merkitty TBK:lle ja K-Kissoille viisi, mutta voittoja, tasapelejä ja häviöitä tulee silti yhteensä vain neljä kummallekin.

Kuten jo ennen kauden alkua arveltiinkin, TBK:lla todella oli isoja vaikeuksia kokoonpanonsa suhteen. Hataralla pohjalla jälkikäteen sanomalehtien ottelujutuista kasatut tilastokirjat eivät alun perim tarjonneet TBK:n joukkueeseen pelanneiksi kuin viisi kenttäpelaajaa plus maalivahdin, joista niistäkin yksi kenttäpelaaja luultavasti virheellisesti, sillä joukkueessa pelanneeksi on merkitty myös Zeyd Ahsen-Böre, mutta Tammerfors Aftonblad 24.1.1944 kertoo, että hän oli ollut jo jonkin aikaa Ruotsin Norrköpingissä eikä pelannut kauden sarjapeleissä. Tosiasiassa kuitenkin joukkueessa pelasi kauden aikana nimettömäksi jääneitä junioreita ja mahdollisesti lainamiehiä Ilveksestäkin. Marraskuussa 2023 museoiden arkistosta kaivautui esiin tieto, että Helsingin pommitusottelun kokoonpanossa olivat olleet myös Karl Hjorth ja Nils-Erik Sundgren, joita aiemmin pääsarjakiekkoilun historia ei ole pelaajarekisteriinsä tunnustanut. Lisäksi varmistui Rolf Alanderin, Björn Nymanin, Harry Kaltion ja Alfred Ekholmin pelaaminen SM-sarjassakin.

Mestaruussarjan pelien lisäksi TBK kohtasi talven aikana useampaan kertaan Ilveksen ystävyysotteluissa. Edustusjoukkueen kokoonpanoon ainakin harjoituspeleissä ja mahdollisesti SM-peleissäkin nostettuja nimiä olivat Per-Erik Nyström sekä vain sukunimillä tunnetut Einiö, Lönnberg, Haapanen ja jo edelliskaudella virallisilta tilastoilta piilossa pelannut Kyrklund.

---