---

MESTARUUSSARJAKIEKKOILU ALKAA

TBK:n ensimmäinen mestaruussarjakausi oteltiin keskellä jatkosotaa. Se oli noussut ylimmälle tasolle talvella 1941 sijoittumalla valtakunnansarjassa (toisiksi korkein kiekkotaso) toiseksi ja pääsemällä karsintaotteluun mestaruussarjan toiseksi viimeistä joukkuetta vastaan. Mestaruussarjassa tasapisteisiin päätyneet turkulaiset Riento ja ÅIFK oli määrätty uusintaotteluun, jonka voittaja jatkaisi sarjassa ja hävinnyt karsisi TBK:ta vastaan. ÅIFK kieltäytyi pelaamasta uusintaa, ja se tuomittiin sarjasta luopuneeksi. TBK voitti siis karsinnan pelaamatta. Seuran mestaruussarja-avaus lykkääntyi kuitenkin vuodella, kun sodan vuoksi sarjaa ei pelattu lainkaan kaudella 1941-42.

SM-sarjassa pelasi kaudella 1942-43 kahdeksan joukkuetta, jotka pelasivat yksinkertaisen sarjan. Otteluita kertyi siis seitsemän. Mitalit jaettaisiin kolmelle ensimmäiselle, mutta sarjatoimintojen epävakaisuuksien vuoksi putoajia ja nousijoita ei kuitenkaan sotasarjoissa ollut.

Sota luonnollisesti haittasi myös tätä kautta, vaikka rintamamiesten lomat pyörivätkin nyt paremmin. Sarjasääntöihin oli tehty muutos, että lomalla oleva pelaaja sai edustaa mitä tahansa joukkuetta, jonka ottelu sattui osumaan hyvin hänen lomansa kanssa. Niinpä esimerkiksi Ilves-puolustaja Teuvo Hellén pelasi TBK:n rivessä SM-sarjan kolme ensimmäistä ottelua, kun Ilveksellä ei samaan aikaan ollut pelejä. Välillä taas pelaajia ei saatu kotilomille ja jouduttiin käyttämään poikia, jotka eivät vielä olleet kelvollisia sotaväkeen.

TBK:n jääkiekkokausi alkoi tammikuun puolella kahdella harjoitusottelulla Ilvestä vastaan. Ensimmäisen niistä TBK voitti 2-0, toisen Ilves puolestaan 7-1. Näissä peleissä saatiin ensikosketus myös maalivahti Gösta Wangeliin, joka toistaiseksi torjui vielä kilpailijan riveissä.

Kyrklund teki TBK:n ensimmäisen mestaruussarjamaalin

Mestaruussarja käynnistyi tammikuun 24. päivänä Tampereella, jossa TBK sai vastaansa hallitsevan mestarin KIF:n. Avauserän jälkeen tulokasjoukkue johti vielä 1-0 Kyrklundin sudittua kiekon maalin edestä sisään. KIF kuitenkin tasoitti toisessa erässä ja iski kirvelevän voittomaalin vielä ottelun viimeisellä minuutilla.

TBK voitti SM-sarjassa vain yhden ottelun, Hämeenlinnassa käydyn kamppailun Tarmoa vastaan. Pelin ainoan osuman iski tamperelaisten Vasif Ahsen-Böre. Uno Janssonille kirjattiin seurahistorian ensimmäinen nollapeli.

Tammikuun viimeisinä päivinä TBK kävi kahden pelin Helsingin reissulla, jossa se ensin hävisi HJK:lle ja pelasi sitten tasan HSK:n kanssa. HJK:ta vastaan pelattiin puolipimeässä, kun päiväpeliksi aiottu ottelu pelattiinkin illalla eikä kentän valaistus ollut kummoinenkaan.

Jääkiekon varhaisaikojen erikoisuuksiin kuuluu TPS:n vierailu Tampereella helmikuussa. Kun TBK-peliä jouduttiin jo kerran siirtämään huonon sään takia, niin sen enempää päiviä ei tuhlattu, vaan turkulaiset pelasivat kumpaakin tamperelaisvastustajaansa vastaan lopulta samana päivänä. Ensin klo 14 alkaen se tasasi pisteet Ilveksen kanssa, ja sen pelin jälkeen parin tunnin tauon jälkeen oli vastassa TBK, joka kaatui 0-6. TBK:n maalissa pelannut Uno Jansson puolestaan oli toiminut tuomarina edeltäneessä Ilveksen ja TPS:n välisessä ottelussa. Jos TPS antoi tasoitusta pelaamalla kahdesti samana päivänä, TBK tasoitti puntit kokoonpanollaan, jonka kenttäpelaajista vain kaksi, Jaakko Hietaniemi ja Vasif Ahsen-Böre, olivat asepalvelukseen kelpaavassa iässä.

TBK hävisi myös kaksi viimeistä sarjaotteluaan, Ilvekselle 0-6 ja Karhu-Kissoille 1-2. Se päätyi kuudenneksi eli kolmanneksi viimeiseksi tasapisteissä Karhu-Kissojen ja Tarmon kanssa. TBK:n maaliero oli kuitenkin paras näistä kolmesta.

Mestaruuden voitti KIF, hopeaa sai TPS ja pronssille ylsi Ilves.

Kolme pelaajaa teki maaleja – vain kaksi kuitenkin historiatilastoissa

TBK teki seitsemässä pelissään vain kuusi maalia. Jääkiekkoilevaan tataarilähtöiseen perheeseen kuulunut Vasif Ahsen-Böre teki niistä kolme, Jarl Ohlson puolestaan kaksi. Se puuttuva kuudes maali – TBK:n mestaruussarjahistorian ensimmäinen tehty osuma – ”löydettiin” aikakirjoihin vasta kesällä 2021, kun yhdestä lehtiartikkelista löytyi tieto, että junioreista mukaan nostettu Kyrklund teki tuon historiallisen osuman. Historia ei vielä ole löytänyt Kyrklundille edes etunimeä saati sitten mahdollisia muita esiintymisiä edustusjoukkueen kokoonpanossa. Viralliset jääkiekkotilastot eivät vielä (2023) edes tunnista Kyrklund-nimisen pelaajan koskaan pelanneen SM-sarjassa.

Ensimmäisellä SM-sarjakaudella TBK:ssa pelasi vain yksi pelaaja, jolla oli aiempaa kokemusta mestaruussarjasta. Hän oli tuo jo alussa mainittu Teuvo Hellén. Mestaruussarjan virallisissa tilastoissa kaikille yhdessäkin TBK-pelissä kokoonpanossa olleeksi tiedetyille on merkitty täysi seitsemän SM-ottelun kausi. Niin asia ei kuitenkaan ollut. Alla olevassa tilastossa on poistettu pelaajilta otteluita, jos heidät on kerrottu poissa olleeksi tietystä pelistä. Samoin juniori-ikäiset Alfred Ekholm ja Kyrklund ovat nousseet mukaan virallisen listan ulkopuolelta, koska heidät on mainittu pelanneeksi yhdessä ottelussa. Heilläkin mahdollisesti ja todennäköisesti pelejä on enemmänkin, kuten myös vakiomiehillä on luultavasti enemmänkin missattuja pelejä.

Tästä se kaikki lähti. Kymmenen vuotta seuran perustamisen jälkeen TBK:n jääkiekkoilun ensimmäinen SM-sarjakausi oli takana.

---