---

KAMMOTTAVAT KARSINTAPELIT!

Tapparan historian katastrofaalisin kausi sitten SM-sarjasta putoamisen. Tappara aloitti kauden Rauno Korven johdolla, mutta hän sai valtakunnallisesti kohua herättäneet potkut 18 ottelun jälkeen, joista Tappara oli ottanut seitsemän voittoa. Joukkue oli siinä vaiheessa 12 joukkueen sarjassa kahdeksantena. Potkujen jälkeen asiat vasta huonosti lähtivätkin kulkemaan.

Ensin valmennusruorin otti yli kymmenen vuoden valmennustauon jälkeen toimitusjohtaja Kalevi Numminen. Hänet halusi pestiin seuran johtokunta, jonka mukaan ”Korven tasoisen valmentajan korvatakseen pitää ottaa järeimmät aseet käyttöön”. Nummisen johdolla Tappara otti vain neljä voittoa seuraavissa 20:ssa ottelussa.

Ei ollut siis ihme, että Kallu Nummisen comeback jäi lyhyeksi ja Tappara vaihtoi toisen kerran saman kauden aikana valmentajaa. Tappara oli puhunut asiat jo valmiiksi seuraavasta kaudesta venäläislegenda Vladimir Jursinovin kanssa, mutta ehdollisena, jos seura ei löytäisi aikaisemmin toista miestä. Pohjois-Amerikasta löydettiinkin piakkoin uusi korvaaja, entinen Tappara-maalivahti Pertti Hasanen, joka otti ohjat käsiinsä loppukaudeksi. Kauden toisesta valmentajanvaihdoksesta sovittiin jo joulukuun lopussa, mutta valmennusvastuuseen Hasanen astui vasta Albertvillen olympiatauon alettua vajaata kuukautta myöhemmin. Hänen johdollaan runkosarjan lopuista seitsemästä ottelusta tuloksena oli yksi voitto. Jursinov siirtyi myöhemmin valmentamaan TPS:n mestaruuksiin.

Kaksi valmentajanvaihdosta saman kauden aikana oli SM-liigan uusi ”ennätys”.

Kauden alkaessa kaikki näytti hyvältä

Edelliskausi oli päättynyt kuudenteen sijaan, mikä Tapparan standardeilla oli huono suoritus. Vain kerran aiemmin SM-liigahistorian aikana Tappara oli jäänyt niin alas. Sitä oli silloin pidetty haastajana mestari-TPS:lle, ja samaa mieltä oltiin yleisesti nytkin: TPS oli selkeä ykkössuosikki, mutta sen pysäyttäjäksi paras ehdokas oli Tappara.

Tapparalla jatkoivat kaikki edelliskauden pistemiehet Jiří Kučera, Kari Heikkinen, Vesa Viitakoski, Timo Susi, ja jopa Janne Ojanen, jonka New Jersey Devils olisi halunnut takaisin rapakon taakse. Puolustusta vahvistamaan tuotiin edellisten MM-kisojen parhaaksi pakiksi valittu tšekki Bedřich Ščerban, Veli-Pekka Kautonen ja vieläpä parin liigakierroksen jälkeen NHL:sta takaisin palannut Jari Grönstrandkin. Grönan oli tarkoitus mennä Luulajaan, mutta koska ex-tappara Pauli Järvisen ns. kiekkokansallisuutta ei hyväksytty, Luulajaan ei mahtunut uutta ulkomaalaista, joten Grönstrand vuokrattiin Tapparaan. Hyökkäykseen palasi pari kautta poissa ollut Tero Toivola, kovin odotuksin joukkueeseen tuotu Marko Lapinkoski Kärpistä sekä entinen junioritähti Petri Aaltonen, joka ei löytänyt paikkaansa HIFK:sta.

Kirvesrintojen managerina toiminut Kalevi Numminen myönsi, että nyt on panostettu ja otettu riskiä, kuten nimilistastakin voitiin nähdä, mutta velka on hallinnassa.

Vain maalivahtiosastoa ei vahvistettu. Kauden aloitti sama kaksikko kuin edelliselläkin kaudella, Jari Halme ja Juha Virenius. Jo alkukaudesta marraskuussa tehtiin lisävirhearvio, kun Virenius päästettiin vuokralle Joensuun Kiekkopoikiin, jolloin Halmeen kakkoseksi jäi ainoastaan täysin liigakokematon Juha Helminen.

Maalivahtiosastolla tosin oli tapahtua kummia siirtorajan umpetuessa, kun Tappara oli tiukasti Pohjois-Amerikan urallaan sivuraiteella olleen tšekkimaalivahti Dominik Hašekin perässä. Lopulta hänen NHL-organisaationsa kuitenkin esti siirron Suomeen. Reilua vuotta myöhemmin Hašek treidattiin NHL:n sisällä ja hän nousi yhdeksi maailman parhaista maalivahdeista.

Runkosarjan hyvät hetket vähissä

Tappara voitti vain yhden viidestä ensimmäisestä liigapelistään. Kauden kymmenennessä pelissä kaatui Jokerit, ja Tero Toivolan tekemä voittomaali oli hänelle jo kauden seitsemäs. Pelin jälkeen Toivola avautui siitä, ettei Tappara ollut lunastanut hänen pelaajaoikeuksiaan takaisin, vaan maksoi koko ajan vuokraa SaiPalle. Manageri Nummisen vastaus oli, että Toivola oli niin epätasainen pelaaja, että sai olla tyytyväinen saatuaan edes vuokrapaikan Tapparasta. Rauno Korven yhä valmentaessa Toivola kasvatti maalimääränsä yhdeksään 18 ottelussa. Nummisen otettua valmennusvastuun Toivola teki seuraavissa 18 ottelussa kaksi maalia ja oli välillä kokoonpanon ulkopuolellakin. Hän tosin juhlisti uutta valmentajan vaihtoa tekemällä tehot 2+2 Nummisen viimeisessä ottelussa valmentajana.

Alkukauden peleihin mahtui jupinaa Lukon Timo Kulosen mailanlavan käyryyden mittauttamisesta – ”Ranen pitäis vetää hame päähänsä”, raumalaispelaajat sylkivät – mutta sen jälkeen kolme peräkkästä voittoa toi uutta valoa syksyyn. Se valo hämärtyi kuitenkin tappio kerrallaan: kolmea häviötä seurasi tappiolta maistunut tasapeli nousijajoukkue JoKPia vastaan ennen viikon mittasta maaottelutaukoa. Tauolle lähdettiin Tapparan ilmoitettua Korven saaneen potkut.

Kalevi Nummisen valmennusjakso tauon jälkeen alkoi tappiolla, mutta sitten kaatui kärki-TPS komeasti 6-2. Lisäintoa antoi se, että Marko Lapinkoski pääsi nyt pelaamaan ensimmäisen ottelunsa Tappara-paidassa loukkaannuttuaan elokuussa olympiajoukkueen ottelussa. Uusi mies nappasi voitossa heti kaksi syöttöpistettäkin.

TPS-voitto ehkä ehti nostaa jonkin toivonkipinän jatkon suhteen tai sitten ei, mutta oli miten oli, se toivo kuoli nopeasti ja hautautui syvälle. Seuraavista yhdestätoista ottelusta kirvesrinnat tienasivat vain kaksi tasapelipistettä. Pitkän voitottoman putken viimeinen tappio oli kotiottelun jatkoaikatappio Jokereille, joka otti ensimmäisen voittonsa Hakametsässä Tapparasta viiteen vuoteen.

Tammikuun 19. päivä alkaneeseen olympiataukoon päättyneen Nummisen ajan negatiivinen huipentuma oli kotiottelu HIFK:ta vastaan kolme päivää ennen tauon alkamista. Tappara oli kaukalossa mutta ei millään lailla mukana ottelussa tai halukas pelaamaan: HIFK voitti sen 10-0.

Toinen valmentajanvaihto ei muuttanut mitään

Jo joulukuun puolella uutisoitu Pertti Hasasen tulo valmentajaksi tapahtui konkreettisesti olympiatauolla kuten oli suunniteltukin. Hasanen tuli Pohjois-Amerikan kiekkokuvioista ja halusi tuoda sieltä mukanaan parhaat sikäläiset asiat, joiksi hän laski positiivisen asenteen ja kaikkensa antamisen. Hasanen ehti olla valmentajana runkosarjassa vain seitsemän ottelun ajan. Niistä Tappara voitti vain yhden, paikallispelin Ilvestä vastaan maalein 4-3.

Sen jälkeen runkosarjaa oli jäljellä viisi peliä ja Tappara näennäisesti ”kuivilla” karsintapelien ulkopuolella kuuden pisteen turvin. Tapparan loppuohjelmassa vastassa oli kuitenkin runkosarjan neljä parasta joukkuetta, mutta myös varma putoajajoukkue JoKP. Kaksi pistettä lopuista peleistä luultavasti riittäisi sarjapaikan suoraan säilyttämiseen, vaikka Hockey-Reipas ajoi kovaa takaa.

Tappara kuitenkin hävisi kotonaan JoKPille, samalla Hockey-Reipas voitti. Seuraavalla kierroksella Tappara hävisi JyPHT:lle, Reipas otti tasapelipisteen. Kolmanneksi viimeisellä kierroksella Tappara hävisi jatkoajalla TPS:lle, Reipas voitti. Toiseksi viimeisellä kierroksella kumpikin sai yhden pisteen. Ennen viimeistä ottelukierrosta tilanne oli se, että Tapparan pitää ottaa vähintään saman verran pisteitä kuin Reippaan pitääkseen etumatkansa. Tapparalla oli vastassa runkosarjan nelospaikan Lukko, Reippaalla pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt ja ilman panosta pelaava Ilves. Kaikki uskoivat, että Reipas voittaisi Ilveksen; luonnollisesti mukana oli myös epäilykset tahallisesta häviämisestä paikallisvastustajan kiusaksi. Reipas voittikin helposti 7-3. Tappara ei kyennyt ottamaan yhtä montaa pistettä, eli voittamaan Lukkoa. Se sai yhden pisteen tasapelillä ja päätyi Reippaan kanssa samoihin pisteisiin.

Jos Tappara ja Reipas olisivat kamppailleet viimeisestä playoff-paikasta, Tappara olisi mennyt paremmalla maalierollaan jatkoon. Karsintaviivalla maalieroja ei laskeskeltu, vaan tasapisteet tarkoittivat uusintaottelua.

Uusintaottelu veikin karsintoihin

Uusintaottelun Hakametsässä uskottiin tai ainakin toivottiin olevan vähän kuin muodollisuus perinteikkään ja menestyksekkään Tapparan liigapaikan varmistamiseksi, mutta toisin kävi. Tappara käytti jopa likaisia keinoja, kun Petri Aaltonen taklasi Reipas-vahti Jaromír Šindelin ulos pelistä, mutta mikään ei auttanut. Lahtelaiset ottivat Hakametsässä selkeän vierasvoiton 6-2 ja lähettivät kirvesrinnat kiduttaviin liigakarsintoihin.

Viimeisen tosipaikan tullen joukkue viimein ryhdistäytyi ja otti tarvittavat kolme voittoa suurinumeroisesti. Kärpät tosin ehti pelästyttää voittamalla sarjan toisen ottelun Oulussa, mutta Tappara kuittasi tappionsa seuraavassa pelissä murskaavalla 12-3 -voitolla. Viimeisessä ottelussa Oulussa oululaiset eivät tehneet enää maaliakaan ja Tapparan klassisen kaunis seuramerkki pysyi edelleen SM-liigakartalla.

Kiivasta puhettakin riitti, sillä Kärppien ykkösmies Vladimir Kames loukkaantui sarjan avausottelussa, kun Jari Grönstrand pysäytti karkuun päässeen tšekin väärin ottein. Kärpät johti siinä vaiheessa 3-1 ja pelasi seuraavat kahdeksan minuuttia ylivoimaa, mutta ei kyennyt niittaamaan peliä. Tappara nousi toisessa erässä tasoihin ja voitti tekemällä viimeisessä erässä neljä maalia.

Kames pystyi pelaamaan toisessa ottelussa ja teki Kärppien voittopelissä peräti tehot 2+2. Kolmanteenkin otteluun Kames tuli, mutta kun Tappara paukutti siinä pelissä avauserään jo 7-1 -johdon, hän jäi sivuun eikä pelannut viimeisessäkään pelissä.

Timo Susi päätti peliuransa

Timo Susi päätti pitkän uransa karsintapeleihin. Runkosarja oli ollut konkarille hyvin vaikea ja tehoton, eikä hän toiminut enää joukkueen kapteeninakaan, mutta karsinnoissa Susi jätti loistavan uransa arvoiset jäähyväiset ollen paras maalintekijä viidellä osumallaan. Hän sai kunnian päättää uransa tekemällä myös kauden viimeisen maalin. Jari Lindgren, Suden lisäksi toinen kymmenen vuoden takaisen Suomen mestaruuden avainmiehistä, käväisi SM-liigakokoonpanossa viimeistä kertaa urallaan.

Janne Ojanen otti yhden monista sisäisen pistepörssin voitoistaan keräten nyt 48 tehopistettä. Jiří Kučera oli Tapparan paras maalintekijä runkosarjassa 22 osumallaan ja karsintapeleissä paras pistemies tehoilla 4+4. Toinen tšekkien maajoukkuetähti Bedřich Ščerban tuotiin kovin odotuksin kirvesrintoihin, mutta hän oli pettymys. Maalissa Jari Halme pelasi kaikissa kauden runkosarja- ja karsintapeleissä. Tero Toivolan +10 ja Janne Ojasen +9 olivat kovia plusmiinuslukuja heikosti pärjänneessä joukkueessa.

Sponsoririntamalla Tapparan ja Apu-lehden pitkä yhteinen taival päättyi ennen tätä kautta, ja Tappara nähtiin nyt kaukalossa uutena pääsponsorinaan Fazer. Jotain ihan uuttakin oli keksitty, sillä Tappara vaihtoi pelipaitaa jokaiseen erään mainostaen aina eri tuotetta. Ensimmäisessä erässä esiteltiin Reissumies-ruisleipää, toisessa Domino-keksejä ja kolmannessa SAM-sämpylöitä.

SM-liigassa Teemu Selänteen johtama Jokeri-buumi käynnistyi toden teolla ja päättyi mestaruuteen, kun se kaatoi finaaleissa JyPHT:n voitoin 4-1. Pronssia otti HIFK.

---

---