Kausikertomus 1954-55


Uusia pelaajia: Yrjö Hakala (HPK), Esko Luostarinen (jun), Simo Liimatainen (jun)

Lähteneet pelaajat: Kalevi Hämäläinen, Pekka Pöntinen
___

Kauden peliasu:

KOLMAS PERÄKKÄINEN MESTARUUS VEI TBK-NIMEN MUKANAAN MESTARUUSSARJAKARTALTA

Viimeisen kautensa Tammerfors Bollklubbina pelannut seura vei jo kolmannen peräkkäisen mestaruutensa häviämättä nyt mestaruussarjassa yhtäkään ottelua.

Kautta mainostettiin etukäteen ”kaikkien aikojen kovimmaksi sarjakaudeksi, joka vaatii jääkiekkoilijoilta kuntoa”, mutta ottelumäärä eikä oikein mikään muukaan ollut muuttunut edellisestä kaudesta. Mestaruussarjan formaatti oli edelleen samanlainen, eli kymmenen joukkuetta oli jaettu kahteen lohkoon, joiden voittajat kohtasivat finaaleissa ja lohkokakkoset pronssipelissä.

Kahden edellisvuoden mestarijoukkueiden hyökkääjä Kalevi Hämäläinen oli lopettanut, mutta tilalle saatiin paras mahdollinen korvaaja. HPK:ssa edellisvuodet pelannut tehohyökkääjä Yrjö Hakala palasi Tampereelle ja liittyi TBK:hon eikä sarjaporrasta alemmaksi pudonneeseen kasvattiseuraansa Ilvekseen. Edelliskevään uusintaottelussa finaalipaikasta Seppo Liitsola oli varjostanut Hakalan tehottomaksi, kun TBK voitti uusinnan ja lopulta mestaruuden. Tälläkin kaudella kaksikko oli lähes koko ajan samaan aikaan jäällä, mutta nyt samalla puolella ja samassa hyökkäysketjussa. ”Jos et voi voittaa heitä, liity heihin.”

Tulevat pitkäaikaiset Tappara-pelaajat Esko Luostarinen ja Simo Liimatainen nousivat junioreista edustusmiehistöön.

Ossi Kauppi voitti kuudennen peräkkäisen mestaruutensa. Kauppi tilannekuvassa takimmainen TBK-pelaaja.
Yrjö Hakala (vas.), Teuvo Takala ja Seppo Liitsola valittiin mestaruussarjan parhaaksi hyökkäysketjuksi.

Mestaruussarja alkoi pian vuodenvaihteen jälkeen, kun TBK oli ensin voittanut edelliskauden piirinmestaruuden kaatamalla Hämeenlinnan Tarmon ottelussa, joka oli jäänyt keväältä rästiin. Vuoden 1954 puolella kuitenkin pelattiin ja saatiin senkin vuoden piirin paremmuus ratkottua.

Montaakaan suosikkia kauden mestariksi ei ollut. Perinteisistä menestyjistä Ilves oli pudonnut täksi kaudeksi Suomen sarjaan ja Tarmo oli pysynyt mestaruussarjassa vain koska Ilves putosi. HPK oli menettänyt parhaan pelaajansa Hakalan ja vieläpä siihen jo muutenkin kaikkein kovimpaan joukkueeseen. HIFK oli jonkin verran vahvistunut HJK:n kustannuksella. Toisessa lohkossa TPS ja TK-V olivat hyviä ehdokkaita finaaleihin. Mutta TBK oli selkeä ykköshevonen voittamaan jo kolmannen peräkkäisen mestaruutensa.

TBK:n alku oli kuitenkin nihkeä. Se kaatoi alkuun KyPan 6-2, mutta oli kolmessa seuraavassa pelissä ongelmissa, vaikkei hävinnytkään niistä yhtäkään. HJK:ta vastaan se oli häviöllä pelin puolivälissä 1-3, mutta nousi voittoon Erkki Hytösen ohjatessa voittomaalin muutama minuutti ennen loppua. HPK:ta vastaan taululla oli sama tappioasema 1-3 vielä kuusi minuuttia ennen loppua ennen kuin Liitsola kavensi ja Hakala teki tasoituksen ja vielä viimeisellä minuutilla voittomaalinkin. HIFK:ta vastaan se jäi tappiolle jo 1-4 eikä tällä kertaa onnistunut nousemaan voittoon saakka, mutta kuitenkin tasapelin 4-4. Se oli kummallekin joukkueelle ensimmäinen pistemenetys sarjassa.

Hyökkäysketju Silván-Hytönen-Helén.
TK-V:ta ei kauden aikana kohdattu kuin harjoituspeleissä.

Loput neljä ottelua meni TBK:n osalta paremmin, kun taas IFK sortui kahteen muuhunkin tasuriin ennen kuin TBK murskasi sen lohkon viimeisessä pelissä 9-2. Sitä ennen oli kaatunut KyPa 15-1, HPK 4-1 ja HJK 4-0 ottelussa, jossa satoi niin sankasti lunta, että kiekko hukkui pari kertaa lumeen, vaikka jäätä vähän väliä aurattiinkin.

TBK voitti lohkonsa neljän pisteen erolla HIFK:hon. Toisessa lohkossa oli tiukempaa, kun TPS oli vain pisteen TK-V:n edellä ja pääsi TBK:ta vastaan finaaleihin. Arvonnassa TBK:lle osui ensimmäinen loppuottelu kotikaukaloon. Turussa pelattaisiin päivää myöhemmin, ja mikäli kahden ottelun jälkeen voitot olisivat tasan, kolmaskin ottelu olisi vielä Turussa.

Ensimmäisessä loppuottelussa TBK aloitti rajusti. Yte Hakala ja Lauri Silván tekivät maalit puolen minuutin sisään, ja Silván pisti kiekon verkkoon vielä kolmannenkin kerran, mutta se kuitenkin hylättiin maalipaitsiona. TPS pääsi tulostaululle vasta toisessa erässä, kun peli oli jo 4-0. TBK voitti lopulta 5-2. Erkki Hytönen sai kymmenen minuutin käytösrangaistuksen törmättyään vauhdilla tuomariin.

Turussa toista finaalia pelattiin pitkään tasaisesti. Hakalan avausmaalin jälkeen TPS nousi toisessa erässä hetkeksi jo johtoonkin, kunnes Sepot Liitsola ja Helén veivät vierasjoukkueen toiselle tauolle maalin johdossa. Kolmannessa erässä Teuvo Takalan johdonlisäyksen jälkeen TPS nousi vielä maalin päähän, kunnes TBK marssi mestaruuteen. Ossi Kauppi, Liitsola ja Takala veivät sen jo neljän maalin johtoon. 4-7 kavennus oli turkulaisille laiha lohtu. TBK:n suurpakki Matti Rintakoski kävi jälkimmäisessä finaalissa penkillä huilaamassa vain yhden vaihdon verran.

Vain kolme vuotta aiemmin TBK oli voittanut ensimmäisen mestaruutensa, ja nyt sillä oli niitä tilillään jo kolme. TPS:lle hopea oli toinen; edellinen oli ollut sotasarjassa 1943. Pronssia otti HIFK, jolle SM-mitali oli sen historian ensimmäinen.

Erkki Hytönen kuljettaa kiekkoa HIFK-puolustuksen keskelle. Kuva: Reino Branthin @Tampereen museot.
Ensimmäisen finaalipelin tuoksinaa TPS:n maalilla. Kuva: Reino Branthin @Tampereen museot.

Seppo Liitsola teki 13 maalia ja 20 pistettä ja oli koko sarjan toiseksi paras pistemies. Pian mestaruuden jälkeen hän oli mukana MM-joukkueessa, mutta kisojen ottelussa Yhdysvaltoja vastaan hänen reisiluunsa katkesi. Hän toipui juuri seuraavan kauden alkuun. HPK:n kautta sinivalko-oransseihin riveihin siirtynyt Ilves-kasvatti Yrjö Hakala pelasi ensimmäisen monista TBK/Tappara-kausistaan ollen joukkueensa toiseksi ja koko sarjan viidenneksi paras pistenikkari. Ossi Kauppi voitti jo kuudennen peräkkäisen mestaruutensa siirryttyään Ilveksen triplan jälkeen hyvällä ajoituksella TBK:n triplaan. Lauri Silvánille riitti kolme kultamitalia ja mies siirtyi muihin puuhiin jo alle 25-vuotiaana.

Tammikuun lopussa Teuvo Takala teki KyPa-murskajaisissa peräti viisi maalia, mutta sai pelissä käyttämistään uusista luistimista akillesjännevamman, joka esti hänen osallistumisensa seuranneisiin maaottelupeleihin Saksaa vastaan. Maaottelut poikivat kuitenkin muutoksen kirjaimellisesti suomalaiseen jääkiekkoon, sillä saksalaiset haukkuivat peleissä käytetyt kiekot, jotka olivat liian kevyitä ja kimmoisia. Kiekot valmistanut Suomen Gummitehdas Oy tunnusti vian ja ryhtyi valmistamaan kanadalaistyyppisiä kovempia kiekkoja.

Yrjö Hakala palkittiin kauden jälkeen Lynces Academicin parhaan hyökkääjäpelaajan palkinnolla. Myöhemmin hänet valittin Suomen vuoden parhaaksi jääkiekkoilijaksi. Seppo Liitsola palkittiin kauden jälkeen mestaruussarjan rehdin pelaajan palkinnolla. Hakalan, Liitsolan ja Takalan muodostama hyökkäyskolmikko valittiin kauden parhaaksi ketjuksi.

Talven aikana nähtiin myös ensimmäinen ulkomaalaispelaaja kantamassa TBK-paitaa. Tämä tapahtui joulukuun lopussa harjoitusottelussa ruotsalaista Kirunan joukkuetta vastaan. Kyseessä oli yhdysvaltalainen Mel Morrow, joka oli saapunut Suomeen mormonikirkon lähettilääksi ja tykkäsi myös pelata jääkiekkoa. Puolustajan paikalla pelannut Morrow ei säväyttänyt TBK:n voittaessa peräti 14-0 eikä häntä nähty tosipeleissä seuran riveissä.

Yhdysvaltalainen Mel Morrow edusti TBK:ta yhden harjoitusottelun verran.
TBK:n takalinjat: Matti Lampainen, Ossi Kauppi, Esko Niemi ja Matti Rintakoski. Kuva: Reino Branthin @Tampereen museo.

Tällä kaudella aloitettiin Suomen Cup. Sen ensimmäiselle kaudelle osallistui vain 28 joukkuetta eikä Suomen mestarijoukkue TBK ollut yksi niistä. Ensimmäisen cup-mestaruuden vei TPS, joka löi finaalissa Ilveksen.

Aivan lopputalvesta oteltiin vielä Hämeen piirimestaruudesta TBK:n ja Ilveksen välillä. Ilveksen 5-1 -voittoon päättynyt ottelu keskeytettiin jo kahdeksan minuuttia ennen päätöstä, kun TBK-pelaajat ja ottelun tuomari olivat rankasti eri mieltä tuomioiden tasapuolisuudesta. Matti Rintakoski yksinkertaisesti kieltäytyi menemästä 10 minuutin jäähyistunnolleen. Episodin seurauksena ”Rinuli” istui pelikiellossa seuraavan kauden helmikuuhun saakka (noin puolet sarjapeleistä), valmentaja Jarl Ohlsonia näpäytettiin toimitsijakiellolla vuoden 1955 loppuun saakka, ja jäähykapinassa mukana ollut Erkki Hytönen sai varoituksen.

Kauden jälkeen TBK:n kirjaimet katosivat pääsarjajäiltä ja tilalle tuli Tapparan kaksiteräinen kirves.


SM-sarja 1954-55

LOHKO A OT VO TA  TM- PM PI
1. TBK 8 7 1 0 50-16 15
2. HIFK 8 4 3 1 41-33 11
3. HPK 8 3 1 4 35-31 7
4. KyPa 8 2 0 6 24-53 4
5. HJK 8 1 1 6 24-41 3
LOHKO B OT VO TA  TM- PM PI
1. TPS 8 6 1 1 45-17 13
2. TK-V 8 5 2 1 27-26 12
3. K-Kissat 8 2 2 4 14-22 6
4. Tarmo 8 2 1 5 27-36 5
5. Lukko 8 1 2 5 21-33 4

Ottelut SM-sarjassa

1. 02.01. KyPa-TBK 2-6
2. 06.01. TBK-HJK 4-3
3. 16.01. TBK-HPK 4-3
4. 19.01. HIFK-TBK 4-4
5. 26.01. TBK-KyPa 15-1
6. 30.01. HJK-TBK 0-4
7. 08.02. HPK-TBK 1-4
8. 16.02. TBK-HIFK 9-2
Loppuottelut 1955
21.02. TBK-TPS 5-2
22.02. TPS-TBK 4-7


Piirinsarja

Finaali 1953-54
29.12. Tarmo-TBK
3-5
Kausi 1954-55
04.01. Tiikerit-TBK 0-16
18.03. TBK-Tarmo 6-3
22.03. Ilves-TBK 5-1
28.03. HPK-TBK 1-7


Harjoitusottelut

28.11. TK-V-TBK 2-1
22.12. TBK-TK-V 5-0
28.12. TBK-Kiiruna 14-0

Pelaajat SM-sarjassa + finaalit

#7 Seppo Liitsola 10 13+7=20 6
#8 Yrjö Hakala 10 10+7=17 0
#14 Teuvo Takala 10 13+2=15 2
#9 Erkki Hytönen 10 7+4=11 22
#2 Matti Rintakoski 10 6+4=10 0
#13 Seppo Helén 10 5+0= 5 0
#6 Esko Luostarinen 10 4+0= 4 2
#3 Ossi Kauppi 10 2+1= 3 2
#4 Matti Lampainen 10 1+2= 3 2
#15 Lauri Silván 8 1+1= 2 2
## Kauko Koiso 1 0+0= 0 0
#10 Aulis Hirvonen 9 0+0= 0 0
#11 Matti Leiniö 10 0+0= 0 0
#1 Esko Niemi 10 0+0= 0 0
#5 Simo Liimatainen 6 0+0= 0 2
#1 Esko Niemi 10 2,20