Kausikertomus 1955-56


Uusia pelaajia: Raimo Lehtonen

Lähteneet pelaajat: Lauri Silván (lopettanut)
___

Kauden peliasu

TAPPARA ASTUU JÄÄKIEKKONÄYTTÄMÖLLE

TBK oli voittanut kolmannen peräkkäisen mestaruutensa keväällä 1955, mutta seuraavana talvena samanniminen seura ei osallistunut jääkiekon mestaruussarjaan ollenkaan. Mestarijoukkueen pelaajat ja johtoporras, seuran hallinnoima kaikki rekvisiitta aina pelipaidoista lähtien olivat entisellään, mutta pelipaitojen rintoihin ommeltiin uudet merkit – värit pysyivät – ja nimeksi oli tullut suomenkielinen Tappara.

Tammerfors Bollklubb oli kutsunut koko seurayhteisönsä ylimääräiseen kokoukseen, joka pidettiin lauantaina marraskun 5. päivänä 1955. Seuraavan alkuviikon sanomalehdistä saatiin lukea TBK:n päättäneen vaihtaa nimensä Tappara ry:ksi. Tietoa toki täsmennettiin nopeasti, että TBK kyllä pysyy edelleen olemassa ja samannimisenä, mutta sen jääkiekko- ja jalkapallojaostot irrotetaan uudeksi seuraksi nimeltä Tappara. Samalla TBK luovutti palloilusarjojen edustuspaikkansa uudelle yhdistykselle.

Kaukalossa ja pukukopissa muutokset olivat minimaalisia. Edelliskevään mestarijoukkueesta vain Lauri Silván oli lopettanut. Tilalle tuli pieneen rooliin kaudella jäänyt Raimo Lehtonen. Valmentajana jatkoi Jarl Ohlson, joka oli johtanut samat pelaajat eri nimellä kolmeen peräkkäiseen mestaruuteen. Toki Ohlson oli toimitsijakiellossa vielä vuoden 1955 loppuun saakka mutta vapautui siitä ennen SM-sarjan alkua. Kaukalon puolen tukipilareista sen sijaan kapteeni Matti Rintakoski oli pelikiellossa vielä tammikuunkin ajan ja missasi puolet sarjapeleistä. Nämä kurinpitoasiat johtuivat edelliskevään piirinsarjaottelun kahinoista, joista on kerrottu edelliskauden kausikertomuksessa.

Yrjö Hakala oli kauden ylivoimainen Tappara-tykki.
”Tappara kun taklaa niin sen huomaa.”

Mestaruussarjaan ei muutoksia ollut tehty. Edelleen jatkettiin kymmenellä joukkueella, jotka oli jaettu kahteen lohkoon. Lohkovoittajat finaaliin, lohkokakkoset pronssipeliin ja lohkojumboille kohtaloksi putoaminen. Lohkot oli nimiensä mukaan jaettu maantieteellisesti länsilohkoon ja itälohkoon, mutta joukkueet niihin oli sijoitettu muilla perusteilla. Tappara pelasi itälohkossa, kun taas sen paikalliskilpailijat Ilves ja TK-V olivat länsilohkossa. Myös hämeenlinnalais- ja helsinkiläisjoukkueet oli jaettu eri lohkoihin. Tapparan osallekaan ei siis tullut lainkaan paikallispelejä ennen mahdollisia mitalipelejä.

Itälohkon voittajaksi ja finaaleihin itsensä pelasi Hämeenlinnan Tarmo, joka päihitti Tapparan yhdellä pisteellä.

Tietenkään lohkovoitto ei varsinaisesti ratkennut heti avausottelussa, kun pelejä sen jälkeen oli vielä paljon jäljellä, mutta jälkiviisaana tuloksia katsottaessa niin voidaan sanoa. Kun Tarmo ja Tappara tasasivat keskinäisten peliensä voitot, niin ratkaisuksi jäi se, kumpi menettää pisteitä muille. Tarmo ei menettänyt pisteitä muissa peleissä kuin tappiossa Tapparaa vastaan. Tapparalle taas kirjattiin Tarmo-tappion lisäksi tasapelipisteen menetys Karhu-Kissoille heti avauskierroksella Tampereella.

Alkukaudesta Tappara kärsi maalinteko-ongelmista. Se hallitsi pelejä mielin määrin, mutta ei saanut tulosta aikaiseksi painostuskausillaan. Sen pahin seuraus oli juuri Karhu-Kissoja vastaan, missä vastustajan Unto Viitalan maalivahtipeli ja onnikin estivät kirvesrintoja tekemästä voitto-osumaa. Lohkon heikoimpia, kotkalaista KyPaa (4-1) ja helsinkläistä Töölön Vesaa (3-1), vastaankin pelit menivät numerollisesti paljon esitystä tiukemmiksi. Myös Tarmo sai voittonsa (1-2), koska Tappara ei kyennyt kotikaukalossaan tekemään kuin yhden maalin.

Sarjan toisella kierroksella hanat vähän aukesivat – tosin molemmista päistä. Tappara oli edelleen KyPaa ja Karhu-Kissoja vastaan yllättävissä vaikeuksissa vaikka voittikin. KyPa johti avauserän jälkeen jo kolmella maalilla ennen kuin Tappara nousi maalin voittoon Yrjö Hakalan hattutempun avulla. Karhu-Kissoja vastaan taas selvä kolmen maalin johto kutistui lopussa niukaksi maalin voitoksi.

Seppo Liitsolan reisi katkesi kevään 1955 MM-kisoissa, mutta uuden kauden alkaessa hän oli heti mukana ruodussa.
Puolustava peruspakki Simo Liimatainen pelasi ensimmäinen kahdesta kahden maalin kaudestaan.

Lohkon ratkaisuotteluksi ajatellussa toisessa kamppailussa Tapparan ja Tarmon välillä ei enää ollutkaan mitään panosta, koska Tarmo oli siihen mennessä voittanut jo kaikki muut pelinsä, eikä Tappara kyennyt sitä enää tavoittamaan. Tappara aiheutti Tarmolle sen ainoat pistemenetykset nousemalla 2-4 -tappioasemasta kuuden peräkkäisen maalin ansiosta voittoon 8-5. Viimeinen sarjaottelu Vesaa vastaan oli myös merkityksetön, kun Tapparan lohkokakkosen paikkakin oli jo varma. Pelissä mm. pakki-Matteja Rintakoski ja Lampainen peluutettiin hyökkääjinä ja muutenkin kikkailtiin, mutta otettiin silti selkeä voitto.

Itälohkossa oli kaksi suurta ynnä muut. Länsilohko oli kokonaisuudessaan tasaisempi, vaikka TPS lohkovoiton selvemmällä erolla veikin. Toiseksi oli tullut Ilves, joten pronssimitalista pelattiin paikallisten kesken samalla tavalla kuin mestaruudestakin: kahden ottelun yhteistuloksella. Tappara voitti ensimmäisen ottelun 5-2, toinen tasattiin 2-2, joten mitalit olivat Tapparan. Helsingin Sanomien mukaan jälkimmäisessä ottelussa miekkailtiin sen verran rajusti, että kallisarvoisia mailojakin katkesi lähes kolmekymmentä.

Mestaruuden voitti ensimmäistä kertaa TPS, hopealle ylsi Tarmo.

Tappara-nimen ensimmäisen mestaruussarjakauden paras pistemies ja maalintekijä oli Yrjö Hakala. Hän tykitti kaudella 12 maalia ja voitti sillä mestaruussarjan maalipörssin yhdessä HIFK:n Esko Rekomaan kanssa. Maalimäärä oli myös tuplasti enemmän kuin seuraavaksi parhaalla Tapparalla Erkki Hytösellä. ”Rinuli” Rintakoski istui edelliskauden lopussa saamaansa pelikieltoa puolet kaudesta päästen kaukaloon vasta helmikuun alussa. Samoihin aikoihin pelaamaan pääsi vasta myös Teuvo Takala, jonka alkukausi meni pilalle sairastelun takia. Omat ongelmansa oli lisäksi Seppo Liitsolalla, jonka reisiluu oli katkennut edelliskevään MM-kisoissa, vaikka hän koko kauden kykenikin pelaamaan.

Nimi Tappara ja sen ajattoman upea seuramerkki olivat tulleet mukaan mestaruussarjakiekkoiluun, ja siellä ne ovat pysyneetkin mukana yhtä kautta lukuunottamatta aina pitkälle 2020-luvulle saakka.

KooVee voitti Tapparan piirinmestaruussarjassa uusintaottelussa.
Esko Luostarinen teki historian ensimmäisen maalin Tappara-paita päällä.

Tapparan ensimmäinen sarjakausi toi kyllä kunniaa mutta kullan kanssa oli niukempaa. Edustusjoukkue sai SM-pronssin lisäksi piirinsarjassa hopeaa. Kultaakin seuralle kuitenkin tuli, sillä Tapparan ensimmäinen kausi nuorten SM-sarjassa poiki kultaiset mitalit. TBK oli aiemmin onnistunut voittamaan nuorten sarjan kahdesti.

Hämeen kovassa piirinsarjassa Tappara hävisi aluksi Tarmolle, mutta kaatoi sitten niin HPK:n, Ilveksen, kuin TK-V:nkin. Viimeksi mainitun kanssa se pelasi sarjan voitosta uusintaottelun, jonka TK-V voitti 6-2.

Suomeen oli pystytetty vuotta aiemmin myös koko maan kattava cup-turnaus. Ensimmäisellä kaudella mukana oli ollut vain 28 joukkuetta, mutta nyt yrittäjiä jo 53. TBK ei ollut edelliskaudella Suomen Cupin ensimmäiselle kerralle osallistunut, mutta Tappara lähti nyt mukaan. Se voitti ensin Mäntän Urheilijat helposti 10-2, ja sai seuraavalla kierroksella vastaansa Kokkolan Jymyn. Helmikuun lopulle aiottu ottelu jäi pelaamatta ilmeisesti Jymyn luovutettua, ja vasta kuukautta myöhemmin, maaliskuun lopulla, Tappara jatkoi cupissa Tarmoa vastaan. Joukkueiden SM-sarjakohtaamisia oli kiusannut ensimmäisellä kerralla lumisade ja toisella kerralla tuuli, ja nyt oli vuorossa aurinko, joka sulatti hämeenlinnalaiskaukalon reunoja. Kuten SM-sarjassa ja piirinsarjassakin, Tarmo voitti taas.

Tappara ja TPS pystyttivät tälle kaudelle keskinäisen harjoitusottelusarjan, joka jatkuisi seuraavalla kaudella. Kaikkiaan neljän ottelun yhteistulos ratkaisisi pokaalin kohtalon. Ensimmäisen kauden pokaaliottelut menivät tasan: TPS voitti ensin 7-1, Tappara kuittasi toisessa 6-0.

Kaikkien aikojen ensimmäinen ottelu Tappara-nimellä pelattiin jo marraskuun 28. päivä TK-V:ta vastaan. Tappara aloitti voitokkaasti maalein 3-2. Kaikkien aikojen ensimmäisen maalin kirveslogo rinnassaan teki Esko Luostarinen.

Tapparan ensimmäisen kauden jälkeen pitkän rupeaman jo TBK:ssakin tehneet Ossi Kauppi ja Seppo Helén jättivät joukkueen Kaupin siirtyessä alasarjan Epilän Esaan ja Helénin vaihtaessa Raumalle Lukkoon.


SM-sarja 1955-56

LOHKO A OT VO TA  TM- PM PI
1. TPS 8 6 0 2 31-28 12
2. Ilves 8 4 0 4 26-22 8
3. TK-V 8 4 0 4 22-28 8
4. HIFK 8 3 0 5 34-26 6
5. HPK 8 3 0 5 28-37 6

Uusintaottelussa putoamisesta HPK voitti HIFK:n.

LOHKO B OT VO TA  TM- PM PI
1. Tarmo 8 7 0 1 37-23 14
2. Tappara 8 6 1 1 35-21 13
3. K-Kissat 8 4 1 3 23-17 9
4. KyPa 8 1 0 7 18-35 2
5. Vesa 8 1 0 7 15-32 2

Uusintaottelussa putoamisesta Vesa voitti KyPan.

Ottelut SM-sarjassa

1. 03.01. Tappara-K-Kissat 2-2
2. 06.01. KyPa-Tappara 1-4
3. 08.01. Vesa-Tappara 1-3
4. 12.01. Tappara-Tarmo 1-2
5. 22.01. Tappara-KyPa 5-4
6. 02.02. K-Kissat-Tappara 4-5
7. 15.02. Tarmo-Tappara 5-8
8. 19.02. Vesa-Tappara 7-2
Pronssiottelut
21.02. Ilves-Tappara 2-5
22.02. Tappara-Ilves 2-2


Suomen Cup

10.02. Mäntän U-Tappara 2-10
22.03. Tarmo-Tappara 4-2

Pelaajat SM-sarjassa + pronssipelit

#8 Yrjö Hakala 10 12+1=13 8
#9 Erkki Hytönen 10 6+5=11 13
#4 Matti Lampainen 10 5+2= 7 2
#14 Teuvo Takala 6 3+3= 6 2
#7 Seppo Liitsola 9 3+1= 4 2
#6 Esko Luostarinen 10 3+1= 4 6
#13 Seppo Helén 10 2+2= 4 2
#3 Ossi Kauppi 10 2+2= 4 4
#10 Aulis Hirvonen 10 2+1= 3 0
#5 Simo Liimatainen 10 2+1= 3 6
#2 Matti Rintakoski 5 2+0= 2 2
#15 Kalevi Säger 1 0+0= 0 0
#11 Matti Leiniö 2 0+0= 0 0
## Kauko Koiso 7 0+0= 0 0
#12 Raimo Lehtonen 7 0+0= 0 0
#1 Esko Niemi 10 0+0= 0 0
#1 Esko Niemi 10 2,50

Harjoitusottelut

28.11. Tappara-TK-V 3-2
29.11. Tappara-Ilves 5-2
30.11. TPS-Tappara 7-1
09.12. Tappara-TPS 6-0
17.02. Tappara-Morgårdshammar 2-5
09.03. Tappara-TK-V 5-4

Piirinsarja

18.12. Tarmo-Tappara 5-4
21.12. Tappara-HPK 3-1
22.12. Ilves-Tappara 0-3
26.12. Tappara-TK-V 5-0
Uusinta mestaruudesta
01.01. TK-V-Tappara 6-2
Tappara 1955-56