Kun SM-liigan playoffit 2026 käynnistyivät ja joku sattui miettimään, kuka voisi olla seuraava playoffien arvokkain pelaaja eli voittaisi Jari Kurri -palkinnon, niin Tappara-pakki Joni Tuulola olisi ehkä pitkin hampain saatu mahtumaan kolmenkymmenen ehdokkaan pitkälle listalle, mutta ei lähellekään kärkeä. Kevätpelien edetessä kävi kuitenkin selväksi, että kokenut yleispuolustaja on nyt todellakin pelin päällä. Kun Tappara voitti mestaruuden, Tuulola olikin yhtäkkiä se kuumin ehdokas MVP:ksi. Hän oli kerännyt pakin paikaltaan tehopisteet 4+6=10, kun sitä edeltävinä seitsemänä playoff-keväinä hän oli tehnyt yhteensä samat kymmenen pistettä.

Kuvassa Jari Kurri –palkinnon Tuulolalle ojentaa Liigan toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen vieressään puheenjohtaja Jyrki Seppä.

Tapparan kauden 2025-26 maalivahtikaksikolla oli todellakin kokemusta kovista otteluista. Christian Heljanko sai 100 playoff-ottelua täyteen toisessa finaaliottelussa Kouvolassa. Juha Metsola oli tiiviisti kannoilla, sillä hänelle 100 tuli täyteen kuudennessa finaalissa. Kaksikko saa pitää satasen kerhonsa aika privaattina, sillä yksikään toinen maalivahti ei ole vastaavaan pelimäärään yltänyt.

Ruotsalainen hyökkääjämörssäri Emil Sylvegård ehti pelata monen monta vuotta ammattilaisjääkiekkoa voittamatta koskaan mitään, kunnes hän tajusi suunnata Tapparaan. Ensimmäinen kausi Tapparassa 2025-26 toi 33-vuotiaalle pelaajalle sen kaivatun ison voiton.

Tapparan kauden 2025-26 pysyvin ketjukokonaisuus oli käytännössä koko kauden yhdessä ollut kolmikko Kasper Simontaival – Oiva Keskinen – Kristian Tanus. Se oli myös kenties koko liigan paras hyökkäyskolmikko kauden jälkimmäisellä puoliskolla. Kolmikko sai nimiinsä myös Liigan pisimmän finaaliottelun ratkaisumaalin, kun Keskinen iski Tanuksen ja Simontaipaleen syötöistä voittomaalin Kouvolassa neljännessä finaaliottelussa aikaan 129:54. Nopealla laskutoimituksella ylimääräistä peliaikaa tässä yhdessä finaalissa pelattiin kaikkiaan kolme ja puoli erää ennen kuin ratkaisumaali syntyi.

Keväällä 2025 Tappara sai puolivälierissä Ilvekseltä selkäsaunan pudottuaan suoraan neljässä ottelussa. Se sai revanssimahdollisuuden heti vuotta myöhemmin, nyt porrasta pidemmällä välierissä. Tamperelaisfinaaleja ei siis vieläkään nähty, mutta ainakin voittaja pääsisi pelaamaan mestaruudesta. Ilves voitti sarjan kaksi ensimmäistä ottelua ja näytti marssivan taas eteenpäin yli kirvesrintojen. Nyt kävi kuitenkin toisin, sillä Tappara voitti neljä seuraavaa peliä ja eteni finaaleihin voitoin 4-2.

Viimeiseksi jääneessä kuudennessa välieräpelissä Ilves otti avauserässä jo 3-0 -johdon, mutta koko sarjan lailla Tappara tuli tässä yksittäisessä pelissäkin takaa ohi. Se teki neljä seuraavaa maalia, joista kuvassa polvillaan tuulettava Daniel Brickley pommitti voittomaaliksi jääneen neljännen osuman kolmannessa erässä. Joni Tuulola tulee onnittelemaan.

Ilves-kasvatti Jyrki Jokipakka siirtyi tamperelaiskilpailija Tapparan riveihin kaudeksi 2025-26 ja oli heti ensimmäisenä kirvesrintakeväänään pudottamassa Ilveksen ulos finaaleista paikallisvälierissä, jossa Tappara nousi sarjatilanteesta 0-2 neljällä peräkkäisellä voitollaan finaaleihin. Kuvassa Jokipakka tykittää viivasta ja Ilveksen Matic Török yrittää peittää.

Jokipakan kausi sujui henkilökohtaisestikin mainiosti. 36 tehopistettä kerättyään hän oli liigapakkien pistepörssissä neljäntenä, vaikka missasi loukkaantumisen takia yli 10 ottelua. Playoffeissakin hän teki kahdeksan tehopistettä ja oli pakkipörssin kuudes.

Tapparan kaksi kertaa kolmessa vuodessa Suomen mestariksi johdattanut Rikard Grönborg pääsi Kanada-maljan kanssa kultatuoliin viimeiseksi Tappara-kaudekseen jäävän kauden 2025-26 päätteeksi. Kapteeni Otto Rauhala sekä Eetu Tuulola ovat nostaneet arvokaksikon ilmaan. Vieressä Eetun isoveli Joni varmistaa, ettei mitään pääse sattumaan.

Liigakauden 2025-26 käynnistyessä Mikkelin Jukurien ranskalaisvahvistus Justin Addamo tuskin elätteli isoja toiveita keväisistä mestaruusjuhlista. Sellaiset hän kuitenkin sai vaihdettuaan siirtorajan lähestyessä Jukuri-nuttunsa Tapparan pelipaitaan. Playoffien edetessä ehkä enemmänkin leveyspelaajaksi ajateltu Addamo otti aina vaan isomman ruudun ja tärkeämmän roolin kirvesrinnoissa. Kaikki huipentui mestaruuteen ja vastuulliseen tehtävään tarttua kopissa kaikkein isoimpaan pulloon kuohuvaa ja varmistaa, että kaikki saavat siitä osansa, vähintäänkin roiskeina.

Kristian Tanus teki tammi- ja helmikuun 2026 aikana vähintään yhden tehopisteen 18 peräkkäisessä ottelussa. Yhteensä pisteputken aikana pisteitä kertyi 14+17=31. 18 ottelun putki on Tapparan uusi seuraennätys; edellinen oli Martti Jarkon kaudella 1975-76 keräämä 16 peräkkäistä ottelua. SM-liiga tosin laskee ennätykseksi Jarkon pari kautta myöhemmin tekemän 19 ottelun putken, mutta siinä putkessa Jarkko oli välissä yhden pelin sivussa kokoonpanosta, eikä mikään itseään kunnioittava lafka laske sellaista yhtenäiseksi putkeksi taikka ennätykseksi.

Kuvassa Tanus tekee maalin omien pahvinaamojensa edessä Sportin Joni Ortion taakse. Sitä ei kuitenkaan laskettu mihinkään putkiin, sillä paitsi että se syntyi jo marraskuussa ennen ennätysputken alkamista, se syntyi myös voittomaalikilpailussa, joissa tehtyjä osumia ei pelaajien tilastoihin lasketa.

Aleksi Matinmikko voitti kaudella 2025-26 SM-liigan plusmiinustilaston eli Matti Keinonen -palkinnon vasta toisena Tappara-pelaajana ikinä. Hänen loppulukemakseen tuli +30, jolla voitto irtosi kahden plussan erolla. Matinmikko oli myös tehokas pakki tehtyään runkosarjassa 34 tehopistettä. Hän oli yksi kolmesta 30 pistettä ylittäneestä Tappara-pakista Jyrki Jokipakan ja Daniel Brickleyn kanssa. Kolme yhtä tehokasta pakkia samassa joukkueessa oli nähty viimeksi kaudella 2007-08, silloinkin Tapparassa.